Mummini on aina ollut fiksu. Hän kertoi minulle jo ihan pienenä, että parempi olla yksi hyvä ystävä kuin monta huonoa. Ei sellaisia ihmisiä kannata turhaan miettiä, jotka eivät ole meidän arvoisiamme. Näin hän sanoi ja silitti päätä kun oli huono mieli. Sanat lohduttivat, vaikka en uskonutkaan niihin ihan täysin vielä silloin. Ajattelin sen olevan mahdotonta ja jokin sellainen asia mistä voisin vain unelmoida. Koulussa oli vaikeaa ja koulukaverit eivät olleet mitenkään kovin ystävällisiä mua kohtaan. Suoraan sanoen olin kiusattu. Hui miten pelottava ja todellisen kuuloinen sana. Maahan lytätty jo ihan nuorena, silloin kun en vielä ymmärtänyt mistä se johtui. Olin jollain tapaa erilainen ja en ollut yhtä hyvä kuin muut. Itsevarma kai jo nuorena, en pelännyt sanoa mitä ajattelin. Puhuin ja olin oma itseni. Sellainen kun oli opetettu olemaan ja mitä kotona sai olla. Täysin oma itsensä. Yritin olla monen kanssa ystävä, joka ei kai ollut toivottua ja herätti ihmetystä. Vastalauseita ja haukkuja. Kränää. En ollut hyväksytty sellaisena kun olin. Ulkonäköni oli väärä, sanani olivat aivan vääränlaisia. Kaikki oli pielessä ainakin muiden mielestä.

Muutin Helsingistä Espooseen ala-aste iässä ja koulussa ei ollutkaan enää niin helppoa. Parhaat ystävät jäivät toiseen kaupunkiin ja uudessa kaupungissa kaikki oli niin kamalan vaikeaa. Odotin innoissani uutta ympäristöä, mutta kohtaaminen ei ollut kovin kaunis. En tiennyt, että sellaista kohtelua olisikaan ennen kuin sen itse koki. Siinä onkin kai suuri syy siihen, miksi tänäkään päivänä en tahdo juoruta ja jatkaa sitä samaa mitä muhun on kohdistettu joskus silloin. Kukaan ei ansaitse nimittäin juoruamista, ilkeitä sanoja ja nurkissa kiertäviä huhuja jotka vain kasvavat kooltaan kiertäessän suusta toiseen. Muuttuvat ja paisuvat. Ovat kaukana totuudesta ja lopulta ne vain satuttavat kuulijaansa. Sitä kuulijaa, josta ne ovat lähtöisin. Kiusattua kuulijaa, joka ei tiedä mistä ne sanat johtuvat. Ei voi ymmärtää. Minä en vieläkään ymmärrä. Lapset ovat lapsia, ei kai siinä sen isompaa syytä olekaan.

Luitteko tämän jutun joka kiersi faebookissa? Lapset ovat kai vain lapsia. Mutta eikös aikuisten olisi oikeus ohjeistaa lapsiaan ja näyttää miten kuuluu toimia?

 

Screen Shot 2013-12-10 at 9.03.51 AM

Voi miten yleistä se varmasti onkaan. Lapset kiusaa toisiaan, eivät ajattele tätä hetkeä pidemmälle. Seuraavat tunnetta, joka vain kasvaa ja kasvaa kun kaverit keskenään keksivät kuka ei nyt ole se hyvä tyyppi. Tässäkin uutisessa, jossa lapset olivat jättäneet yhden lapsen prinsessa synttärit väliin, oli varmasti takana jonkinlainen typerä kiusaus. Tuli ihan kamalan paha mieli sen lapsen puolesta joka jäi yksin. Siksi painotankin kaikille vanhemmille, että muistakaa opettaa lasta jo nuorena. Ohjeistakaa ja kertokaa, ettei toista saa jättää yksin. Ei vaikka muut niin sanoisivat.

Olisipa moni muukin meistä yhtä fiksu kuin mummini on. Olisinpa minäkin aina. Tottakai itsekin joskus teen sen virheen että erehdyn parnaamaan toisesta ihmisestä, joka on mielestäni kohdellut väärin tai tehnyt jotain hölmöä. Toivon, etten tosin sitä pahemmin tee koska silloinhan eläisin täysin omaa oppiani vastaan. Ei ketään saa haukkua, eikä ainakaan omaa ystävää. Miksi sitten teemme niin? Miksi ystävälle hymyillään nyt mutta minuutin päästä puukotetaan selkään? Miksi sellaista ihmistä kutsutaan edes ystäväksi? Miksi pääosin vain naiset tekevät näin?

Tämä teksti on jatkoa edelliseen kirjoitukseen ihanat pahat naiset, josta näemmä onkin jo enemmän aikaa kuin oli tarkoitus. Paljon tuli kommentteja tärkeään aiheeseen ja löytyi todella paljon hyviä ajatuksia ja tuntemuksia siitä miten naiset onnistuu välillä olemaan tosi ilkeitä toisiaan kohtaan. Kateushan on suurin syy miksi puukotetaan toista selkään ja miksi unohdetaan se oikea ystävyys sillloin kun haetaan vain omaa etua. Näin ainakin itse ajattelen, kun olen yrittänyt löytää syitä siihen miksi naiset ovat toisiaan kohtaan niin kamalia. Ei ystäväkään ole ystävälleen aina ystävä. Ei ajatella tarpeeksi pitkälle, eikä mietitä asiaa toisen kannalta. Nähdään vain oma napa. Oma napahan on tärkein, se on totta.

DSC_6830

Usein sellaiset ihmiset, jotka eivät ole kokeneet itse minkäänlaista vääränlaista kohtelua tai ovat luonteeltaa itsekkäitä, eivät välttämättä mieti sanomisiaan pidemmälle. Tunsin ennen erään tytön, joka tahtoi aina olla mahdollisimman monen ihmisen ystävä. Minulle hän kuitenkin aina haukkui näitä muita ystäviään ja kertoi ikäviä asioita. Sitten kun tapasimme näitä tuttuja, niin kyllä kehut lensivät ja halaukset olivat lämpimiä. Oltiin niin hyvää pataa ja onnellisia yhdessä. En voi itse millään ymmärtää tällaista käytöstä. Tämän ihmisen kanssa kävi lopulta samoin kuin monella muullakin on varmasti käynyt kun huomaa, ettei se ihminen enää ole oikea ystävä. Yhteydenpito lopahtaa, kun ei enää tunnu että samat aiheet yhdessä kolahtaa enää. Itselläni kävi näin, sillä aloin myös miettimään yhä useammin, että puhutaanko mustakin yhtä ilkeästi kuin niistä muista naisista. Olenko vain yksi monista? Yksi sellainen juoruttu, haukuttu ja parjattu nainen.

Ei kukaan ansaitse haukkuja selän takana ja kiertäviä huhuja.

Usein kun ystävyys jää ns. jäähylle, niin tilannetta mietitään liikaa ja jäädään vihaisiksi. Jää huono maku suuhun ja helposti ajatellaan, että toinen teki nyt jotain väärin. Ei se mene kuitenkaan niin. Turha sitä on sen pidemmälle miettiä, kun että ystvyys on kadonnut ajan kanssa ja enää ei ole samoja aiheita joista puhua. Kieli on eri kuin ennen. Se on ihan hyväksyttävää, eikä sitä tarvitse jäädä moneksi vuodeksi suremaan. Elämäntilanteet muuttuu ja siinä samassa me ihmiset. Onkin ihan normaalia, että ne ystävyydet vaihtaa muotoaan ja pikkuhiljaa jopa katoavat jos siltä tuntuu. Meillä on vain yksi elämä jota elää, ei sitä kannata tuhlata huonossa vääränlaisessa seurassa. Eikä se ystävä välttämättä ollut paha, vain vaan sinulle sopimaton. Samalla itse olen ollut tietyille ihmisille ehkä sopimaton pari. Toivon heidän ymmärtävän sen, enkä tahtoisi jättää taakseni huonoja ajatuksia. Ystävyys ei vain kestänyt ja heillä on nyt toiset ystävät. Itselensä sopivammat. Ei sitä pidä sen enempää murehtia, elämä jatkuu ja niin sen pitääkin. Meillä kaikilla on omanlaisemme ihmiset ympärillä, ei sitä tarvitse vuosikaupalla märehtiä jos joku ystävyys on jäänyt mennesiyyteen. Kannattaa muistaa hyvät ajat ja kiittää niistä. En siis ajattele kenestäkään pahaa, en vain välttämättä ole kokenut ystävyyttä enää niin tärkeäkin kun jonkun kanssa on kasvanut erilleen. Olen kaivannut erilaisia ihmisiä ja tajunnut että se toinen kaipaa myös. Se on ihan okei.

IMG_8828

Moni helposti kyllä jää niihin huonoihinkin ihmisuhteisiin, kun pelkää jäävänsä yksin. Itse oon monesti pelännyt samaa ja tehnyt saman virheen. Juttelin myös juuri erään nuoren tytön kanssa, joka kertoi voivansa huonosto ystäviensä kanssa mutta ei osaa lähteä. Ei kuulema ole muita. Onhan! Yritin rohkaista häntä hakeutumaan parempaan seuraan, koska omalle itselleen hän vain lopulta tekee pahaa kun on on väärässä seurassa. Ehkä myös ystävilleenkin. Itse kun on lopulta vihdoin tajunnut, että hyvinvointi on tärkeämpää ja jos aina voi huonosti jonkun ihmisen läheisyydessä, niin turha itseään on alkaa kiduttamaan sen pidempään. Mieluummin olen sitten vaikka ihan yksin. Onneksi aina on käynyt nin, että löytyy uusia ihmisiä, joiden kanssa viettää aikaa ja jotka tuntuvat omaan elämäntilanteeseen hirmu tärkeiltä. Älkää siis syyllistäkö itseänne siitä, että jokin ystävyys on päättynyt, kun olette mielestänne toiminut väärin. Ei se ole niin vakavaa, me ollaan kaikki vain ihmisiä. Meille jokaiselle on omanlaisemme ihmiset ymärille, ne pitää vain löytää. Eikös vaan? :)

”Parempi monta huonoa ystävää, kuin ei yhtään.” No ei todellakaan näin. Oikeastaan olen mieluuummin ihan yksin ja juttelen omalle ihanalle itselleni kun monelle vääränlaiselle. Ei meistä kaikista ole kavereiksi, me ollaan niin erilaisia. Ei se ole kuitenkaan huono asia, vaan se on erilaisuutta. Ja eikös se erilaisuus ollut rikkaus? 

Ei mulla muuta. Muistakaa, että kateus on aivan turhaa. Ystävien kuuluu antaa toisele energiaa ja iloita toisen onnesta. Jos huomaat olevasi kateellinne jostain, sano se suoraan. Mieti mistä se voisi johtua. Onko itselläsi jonkin huonosti? Usein tälläiset syyt löytyy sieltä takaa ja kateus onkin jotain muuta. Jos sen sanoo suoraan, ehkä molemmille tulee parempi mieli. En voi ymmärtää kateutta, sillä meillä kaikilla on omat huonot ja hyvät asiamme elämässä. Ei jokaisesta ihmisestä voi nähdä sen todellista minää ja historiaa, vaan näkee usein vain päältä. Ystävän pitää ymmärtää, kannustaa ja arvostaa. Samaa minä ajattelen ystävistäni, niistäkin joita en päivittäin näe. Kiitos teille, että olette olemassa. <3

15 kommenttia artikkeliin ””Parempi monta huonoa ystävää kuin yksinäisyys”

  1. Petra sanoo:

    Mä en voi ymmärtää, miten joku on pitänyt sua jotenkin ”vääränlaisena”, kun musta sä olet niin ihana tuollaisena omana itsenäsi, hymyilevänä, puheliaana ja nauravana <3 Mutta ehkä sä oletkin sitten juuri sopiva ystävä mulle! ;)

    Tärkeä ja kaunis teksti. Ystävien todellakin "kuuluu antaa toiselle energiaa ja iloita toisen onnesta" – kiitos siitä, että annat mulle energiaa ja jaksat iloita mun puolesta <3

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Ihana Petra <3

      Tykkää

  2. E sanoo:

    Hyvä teksti ja itseasiassa aika ajankohtainenkin. Usein kyllä näkee omassakin kaveriporukassa tuota, että ollaan niin hyvää pataa mukamas jonkun kanssa, mutta sitten puhutaan pahaa ku ko. henkilö ei ole paikkalla. Ikäväähän se on, koska tulee ajatelleeksi, että kyllä sitten se tyyppi puhuu mustakin paljon pahaa. Tuntuu,että juurikin naiset käyttäytyvät todella usein noin, että esittävät toista, mutta ovatkin oikeasti toista mieltä. Sitähän sanotaan, että naiset meikkaa toistensa takia, ei miesten takia.

    Muakin on kiusattu koko peruskoulun ajan ja en voi ymmärtää ihmisiä jotka kiusaa. En tajua, mitä ne siitä saa! Ehkä niillä on ittellään niin huono olo ja haluaa sitten purkaa sitä. Kiusaamista on vaan nykyään tosi vaikea estää, koska sitä tapahtuu ihan kaikkialla:koulussa, sosiaalisessa mediassa, vapaa-ajalla jne. :/

    Oot kyllä ihan huippu mimmi! Et tunnu yhtään ”vääränlaiselta” ihmiseltä, vaan just semmoselta kehen vois tutustua ihan oikeessakin elämässä, vaikka oon mä sun kanssas jo jutellukkin aikuislukiossa ;) hhehe.

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Kiitos ja kiva jos herättää ajatuksia. Kiusaamista on nykyään tosi paljon juuri mediassa ja sitä tehdään ihan huomaamattaan. Ikävää. Naiset on pahimpia toisilleen, mutta myös miehet kuten tuossa jo kommentoitiinkin. Satun vain näkemään sellaisen naisen kissaluonteen, joka oikeasti tappelee vaikka oman itsensä kanssa :D haha. ollaanpa me vaikeita :D

      Ollaanhan me tavallaan siis jo vähän tutustuttu? Vielä kun tietäisin kuka olet. ;)

      Tykkää

  3. Jepa sanoo:

    ”Miksi pääosin vain naiset tekevät näin?” Miksi maailmassa vieläkin on kaltaisiasi ihmisiä, jotka sokeasti näyttävät uskovan järjettömimpienkin sukupuolistereotypioiden olemassaoloon? Kasvatuksen syytä? Halua uskoa tällaiseen? Silkaa tymyyttä? Et selvästikään ole viettänyt juurikaan aikaa miespuolisissa kaveripiireissä. Oma ystäväpiirini on lapsesta pitkään aikuisiälle asti, nykyäänkin, koostunut pääasiassa miehistä, samoin kuin nykyinen työyhteisöni. Samalla tavalla siellä juoruillaan tiettyjen henkilöiden poissa ollessa, varsinkin niiden porukan äänekkäimpien ja itseään eniten esille tuovien ”alfaurosten” toimesta, miten tämä on luuseri, luulee liikoja itsestään, käyttäytyy epäsopivasti, hygieniassa on puutteita, tyttöystävä on lihava, on tossun alla, puidaan toisen yksityisasioita kuten masennusta jne., sanomatta kuitenkaan suoraan mitään kyseiselle henkilölle itselleen ja käyttäytyen tämän seurassa, niinkuin ei mitään. Itse hyvin introverttina henkilönä olen useimmiten keskusteluissa sivustaseuraaja, enkä viitsi niihin sen kummemmin osallistua, varsinkaan aiheen ollessa tuollainen. Yritä sinäkin kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että tuollainen käytös on enemmän persoonasta, kuin sukupuolesta kiinni.

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Moikka Jepa,

      Kiitos kun toit oman näkemyksesi tästä asiasta esiin. Meillä kaikilla kun on omat tuntemuksemme ja se miten elämä on vuosien aikana tapahtumat näyttänyt. Mulle miespuolisia ystäviä on sattunut elämässä olemaan enemmeän. Miksikö? Heidän kanssaan se on helpompaa, suorapuheisempaa ja vittuillaan suoraan joka on paljon parempi kuin selän takana. Tai ainakin koen olevani paljon paremmassa asemmassa ihmisten kanssa silloin kun mun kanssa riidellään suoraan ja kettuillaan päin naamaa. Eikö vaan? Harmi jos sulla on tullut juuri päinvastaista toimintaa, mä kun asian olen aina nähnyt pääosin toisinpäin. Tosi harmi.

      Toivon, että sullekin tulee elämään erilaisia miehiä ja saat myös naisia paljon ympärille. Oikeanlaisia naisia. Uskon stereotypioihin, koska olen niitä niin paljon joutunut itse kokea ja näkeä. Kiitos kuitenkin kun kerroit oman kantasi asiaan, ei se väärin voi olla!

      :)

      Tykkää

  4. Annie sanoo:

    Kyllä se vaan on niin että ennemmin niitä huonojakin ystäviä kun olla täysin yksin.

    Yksinäisyys osaa musertaa ihmisen täysin, jos ei kelpaa kenellekään, mihinkään ei kutsuta, yksin vietät kaikki illat kotona ja mietit että mikä tarkoitus tällä elämällä on kun ei ole ihmisiä joiden kanssa jakaa se.

    Luultavasti sulla on liikaa ystäviä jos on vara valita niiden hyvien ja huonojen ystävien väliltä. Toki kuka tahansa valitsis ne paremmat ystävät jos ois mahdollisuus. Yksinäinen valitsisi kenet vain jos vain saisi ystävän.

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      VOi miten mulla tuli suruisa olo sun puolesta. Juuri tämä on se ajatus, jota itse oon nuorempana seurannut ja oon ollut todella huonossakin seurassa. Se ei tee pidemmän päälle itselleen hyvää jos antaa toisten satuttaa ja masentaa. Tai no, ehkä olen vain sitten ollut siihen itse liian heikko ja ottanut vastaan kaiken ikävän.

      On myös suuri ero siinä, puhutaanko ystävistä ja kavereista. Tällä tekstillä tarkoitinkin sellaisia oikeita sydänystäviä, joita tosiaan ei koskaan ole ollut liikaa. ”Luultavasti sulla on liikaa ystäviä” on aika iso oletus sanoa toiselle, kun ei tunne historiaa. Oon viettänyt paljon aikoja yksin ja päättänyt, että sekin on parempi kuin toisen kiusattavana. Kyllä mun ympärillä on työkaverit, tutut ja perhe aina ollut. Kavereita. ystävät on vaan sitten asia erikseen, josta yritin tässä tekstissä puhua.

      Harmi jos joutuu ajatella noin, että mieluummin huonossa seurassa kun yksin. Silloin ei selvästi arvosta itseään tarpeeksi, anteeksi kun sanon näin suoraan. Minusta se vain tuntuu siltä. Olet varmasti arvokkaampi kuin huono seura. Ansaitset oikean ystävän.

      Tykkää

  5. emppu sanoo:

    Herätti ajatuksia, mutta itseasiassa, kyllä minä ainakin mielummin olen ns. huonojen ystävien kanssa kuin täysin yksin.

    Mainitsit tekstissä, että olet aina löytänyt uusia ystäviä tilalle. Hieno juttu. Kaikille ei kuitenkaan käy niin.. On helppoa sanoa, että ”olen mielummin yksin kuin huonojen tyyppien ystävä”, jos itsellä on hyviä ystäviä. Niinhän sitä ajattelee, mutta pidemmän päälle ihminen on aikalailla ”laumaeläin”. Yksinäisyys voi tehdä hulluksi. Mulla on ollut aikoja, ettei hyvää ystävää ole ollut rinnalla lainkaan. En ole kuitenkaan luopunut täysin niistä vaikeista ihmisistä, sillä ilman heitä en ehkä olisi kuitenkaan elossa..

    On eri asia että on muutama ystävä, kuin ei ystäviä lainkaan. tämä kannattaa pitää mielessä:) Itsekin olen viime vuosina karsinut ns. turhat, energiaa vievät ja surua tuovat ihmissuhteet minimiin, ja yrittänyt panostaa kaikkeni oikeasti samantyylisiin ihmisiin. ei heitä ole kuin kourallinen: oma perhe ja muutama ystävä joiden kanssa yhteydenpito on epäsäännöllistä. Mutta se on todella eri asia, kuin täysi yksinäisyys..

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Samoja sanoja sanoisin siulle kun äsken Anniellekin. Harmittaa teidän puolesta, jotka joudutte ajatella noin. Harmittaa niin paljon, että rupesin ihan uusiksi miettimään aihetta! Itse oon ollut paljon huonossa seurassa ja lopulta mieluiten ollut yksin. Siinä seurassa kun on jokatapauksessa ollut niin ulkopuolinen ja yksinäinen.

      Ystävä on eri asia kuin tuttu tai kaveri mulle. En minäkään voisi olla yksin 24/7, mutta onneksi on olemassa harrastukset ja työ. Eli jos mulla ei olisi oikeasti yhtäkään ystävää (kuten joinain aikoina on ollut) niin varmasti voisin olla ihan yksin. Arvostan itseäni liikaa, jotta antaisin muiden polkea mut maahan. Ennen ei ollut näin, mutta nykyään on. Kumpa sullekin löytyisi sama ajattelutapa. Sanon tämän vain hyvällä ja sillä ajatuksella, että ihan jokainen oikeasti ansaitsee hyvää ympärilleen. Oikeanlaiset ihmiset.

      Kiitos kommentistasi :)

      Tykkää

  6. Marilii sanoo:

    Tää teksti oli taas niiiin Marissaa – mahtavaa ja osuvaa. Ainakin muhun osui ja upposi – liekö syynä se, että oon ite pyöritellyt vähän samoja juttuja mielessäni viime aikoina. Pohdin pitkään sitä, että voiko jonkun ystävyyssuhteen oikeasti katkaista. Eikös se ole vain merkki siitä, ettei molemmat osaa olla aikuisia ja selvittää asiaa puhumalla? Vaan eipä se aina niin mene. Tietyt tilanteet muokkaa ihmistä, eikä kukaan ole samanlainen läpi elämänsä. Joskus sitä vaan kasvetaan vähän eri suuntiin ja sillon voi huomata, ettei samat asiat kiinnostakaan enää. Tai että yhdessä oleminen ei olekaan enää niin luontevaa, eikä löydä sitä yhteyttä toiseen, mikä joskus aiemmin oli. Ennen pitkää sellasen ystävyyssuhteen ylläpitäminen alkaa vaatia enemmän, kuin mitä se antaa. Ja sillon kannattaa kyllä ajatella itseäänkin ja viheltää peli poikki. Kyllä niitä uusiakin ystäviä löytyy. Ei hetkessä, mutta löytyy kuitenkin. Ja ne ystävät voivat olla parempia – ainakin siinä elämäntilanteessa.

    Mitähän mun piti kommentoida? Lähti vähän rönsyilemään :D Ehkä sitä piti sanoa, että musta on ollut mahtavaa tutustua suhun. Ihailen sussa juuri sitä, että uskallat olla oma itsesi ja pystyt sanomaan sen, mitä ajattelet <3

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Mitäs mä tähän nyt sanoisin? Oot upea ihminen. <3 Riittääkö tälläinen lyhyt kommentti? Se siltää nimittäin kaiken. pus!

      Tykkää

  7. Ella sanoo:

    Todella hienoa tekstiä! Pakko nostaa hattua, että uskallat puhua asioista avoimesti. Olet varmasti mahtava ystävä ystävillesi! Hyvää joulua :)

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Voi kiitos Ella! Ihanaa joulua sinnekin ja kiva kun kävit kommentoimassa :)

      Tykkää

  8. Leena sanoo:

    Ystävät ovat tärkeitä jokaiselle ihmiselle, minulle ehkä tärkeintä elämässä. Nuorena olin myös koulukiusattu ja minua on muutamia kertoja kiusattu myös aikuisiällä. Olen ollut myös narsistimiehen kanssa parisuhteessa. Onneksi minulla on hyvät ja rakkaat ystäväni elämässäni. Ystävystyä voi ihan missä vain ja koskaan ei kannata jättää käyttämättä sitä mahdollisuutta, että voi saada uuden ystävän. Minulla on 9 ystävää ja kohta varmaankin 10. Kaikkien kanssa en voi olla päivittäin enkä edes viikoittain tekemisissä, mutta kuitenkin ainakin tekstailemme kerran kuukaudessa. Yksi asia minua kuitenkin ystävissäni ihmetyttää. Otan yhtä lukuunottamatta kaikkiin ystäviini ensin yhteyttä ja voi kestää viikon kaksi ennen kuin joku ystäväni vastaa viesttini. Sanovat että ajattelevat minua usein, mutta miksi yhteydenotot ovat aina minun tehtäväni. Joskus mietin sitä, ajattelevatko nämä ystäväni minua todella vai onko se vain sanahelinää. Ainoastaan uusin ystäväni ottaa minuun itsekin yhteyttä ja arvostan hänessä sitäkin puolta erittäin paljon. Lisäksi arvostan hänessä sitä, että hän on aina puolellani ja haluaa elämääni sisältyvän hyviä asioita. Hän jaksaa aina sanoa että olen arvokas ja ansaitsen kaikkea hyvää. Kiitos siitä, että olet olemassa ja olet minulle hyvä ystävä. Olet minulle rakas ja tärkeä.

    Mutta ymmärrän ystäviäni, heillä on muutakin elämää kun minä ja lisäkseni muitakin ihmisiä elämässään. Kenellekään ystävälleni en taida olla se tärkein ihminen elämässä, mutta kaikille heille olen sen verran tärkeä, että haluavat pitää minut ystävänään.Kiitos, että olette olemassa. Olen heille kaikille kiitollinen ystävyydestämme. <3

    Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: