Mielessä löi alkuun ihan tyhjää, mutta sitten keksin sen. Nettitreffit. Sellaiseksihan niitä ihan oikeasti pitäisi kutsua. Kun nyt kerran netissä on tavattu alkujaan, niin miksikän muuksi niitä sitten nimittäisi. Sana ehkä vähän särähtää jonkun korvaan ikävästi, kun eihän sellaisesta ei voi suoraan puhua. Mutta miksei muka voisi? Tutustut ihmiseen netin kautta, juttelette, kerrotte asioita toisistanne avoimesti ja vihdoin viimein ehkä tapaatte. Jopa pidätte toisistanne. Monelle vähän syrjemmässä asuvalle tai ujommalle ihmiselle tämä on arkipäivää. Tai ainakin pitäisi olla. Missäpä muualla sitä ihmisiin törmäisi paremmin kuin netissä? Siellähän me kaikki ollaan, välillä vähän liikaakin. Kiitos ihana internet, olet pelastanut monta yksinäistä ihmistä. Ja vaikkakin aihe on kielletyllä alueella, niin kyllä siitä pitäisi voida puhua suoraan. Onko muka hyväksytympää kertoa, että ”hei me tavattiin toisemme baarissa ja kumpikaan ei muista siitä illasta mitään. Siellä me kai jotain juteltiin ja herättiin sitten toistemme vierestä. Katoin, että onhan toi ihan ok pimu. Ei me oikeastaan edes toisistamme tykätty alkuun, mutta sitten kun siinä vähän tapailtiin niin tässä sitä ollaan. Ihan okei meillä menee, mites sulla?” Ei kai se sen kummempaa ole. Tärkeintä on tavata toisensa, ei se missä sitä oikein on tavattu.

Ei mun oikeasti kyllä teille pitänyt puhua minkään nettitreffailun puolesta, mutta kun nyt tuli mieleen niin aloitin sillä. Ihan oikeasti tahdoin näyttää teille kuvia mun ja Marikan viikonlopusta Joensuussa. Olin tapaamassa mun ihanaa ystävääni, jonka olen kuin olenkin tavannut netin kautta. Siis mitä oikeastikko? Ensin lueskeltiin toistemme juttuja blogien kautta vaikka kuinka pitkään ja lopulta tavattiin oikeassa elämässä. Sanoille ja kuville tuli elävät kasvot ja viimein kaikille niille kirjoituksille sai oikean pohjan. Ollaan tosiaan tavattu täällä Helsingissä jo useampaan kertaan, mutta vielä en ollut käynyt Joensuussa Marikan luona. Matkaan lähtö tapahtui aika yllättäen, kun päätin viikko sitten ostaa lentoliput. Onneksi päätinkin. Oli aivan ihana viikonloppu uudessa paikassa ja vaikka olenkin paljasjalkainen stadilainen, niin kyllä tuolla muualla Suomessakin on vaan niin kaunista. Luonto on niin paljon lähempänä ja ympärillä on sellainen rauhallinen ja kiireetön olo. Ei hälinää ja sitä jatkuvaa häiriötä jokapuolella. Välillä on hiljaista ja ehtii kuunnella hetken omia ajatuksiaan. Niitä kadonneitakin.

DSC_0004

DSC_0003 DSC_0016

DSC_0085

IMG_1259 DSC_0051 DSC_0054 DSC_0064

IMG_1287 DSC_0108

DSC_0122Eikä muuten yhtään hullumpi tapa löytää itselleen ystävä tällä tapaa! Täällä me jokapauksessa ollaan hölisty jo pitkään samoista aihealueista ja selvästi samat asiat kiinnostaa. Aika pitkään sitä sai lueskella toisen juttuja ja tutustua, ennenkuin oikeasti tapasi.  Pääsi kommenttiboksissa vaihtamaan ajatuksia ja jopa ehkä kyseenalaistamaan toisen mielipiteitä. Pääsi miettimään niitä toisen kertomia asioita ja pääsi usein nauramaan ihmisen kanssa, joka oikeasti on todella kaukana mutta tuntui silti oleven niin lähellä. En usko, että ihan jokaisen kanssa voisi ystävystyä tällä tapaa, mutta tiedän kyllä todella monia meistä bloggareista, jotka ovat löytäneet tätä kautta kavereita itselleen. Siellähän me toisemme tavataan missä eniten aikaa vietetään. Ja kyllä, täälläpä sitä tulee melko paljon pyörittyä blogien koukuttavassa maailmassa. Myönnettäköön ;)

Tiedättekö kenet toisen olen tavannut täältä bogien kautta ja olemme aivan ylimpiä ystäviä? Jos et heti keksinyt, niin klikkaas tästä kurkkaamaan tätä ihanaa neitiä. ;) <3

Ystäviä ei ole helppo löytää, eikä ainakaan sellaisia jotka ovat kanssasi sun itsesi takia, eivätkä vain omien tarpeidensa käskystä. Tottakai ystävyys on myös itserakkautta ja oman hyvän olon hakua, koska sitähän ystävä tekee, hyvän olon. Siltikin ystävyydessä on kyse vähän isommista asioista ja siitä, että on pyyteettömästi valmis olemaan toisen ystävä aina niissä ikävissäkin hetkissä ja on valmis puhumaan suoraan asioista joista ei kukaan muu puhu. Mutta ei tällä kertaa sen enempää ystävyydestä, ehkä siitä sitten erikseen enemmän. Tällä kertaa tahdoin vain kertoa, että ihan oikeasti ei ole oikeaa aikaa tai paikkaa tavata toinen samanhenkinen ihminen. Näköjään se onnistuu näin netissäkin.

Niin ja muuten! Näissä kuvissa niistä meidän reffeistä oli vain yksi aamu, jatkossa lisää kuvia viiknolopun vierailulta. Tapaaminen kesti perjantai illasta aina sunnuntai iltaan saakka ja kyllä siinä ehti jokusen kuvan napsaista. Lisää kuvia tulossa siis myöhemmin ;)

Kuinka moni siellä on tavannut toisensa netin kautta? Löysitkö ystävän vai ehkä jopa tulevan aviomiehesi? Olisi kiva kuulla kokemuksia muiltakin! :)

7 kommenttia artikkeliin ”Nettitreffeillä!

  1. Petra sanoo:

    Ihana teksti! :) Niinhän se vaan on, että samankaltaisia ihmisiä voi tavata nykyään herkemmin muualla kuin tosielämässä ;) Mieti, meillä olis ollut pienet mahikset törmätä jossain lähikahvilassa keskustassa hakemassa lounasta samaan aikaan, mutta oltaisko vaan jonotettu peräkkäin hiljaa, lähdetty omille teillemme täysin tietämättöminä, millainen ystävä siinä vieressä seisoi? Marikan tapaaminen oikeassa elämässä olis ollut vielä epätodennäköisempää… Onneksi on internet, blogit ja rohkeat ihmiset, jotka uskaltaa ehdottaa nettitreffejä! ;) Hih <3 PS. Jokos meidän "vuosipäivä" meni?! :D

    Tykkää

    1. Petra sanoo:

      PS. Suomen luonto on kyllä ihmeellinen – miksi me matkustetaan ulkomaille katsomaan jotain vuoria, kun meillä on kotimaassa tällaista? :)

      Tykkää

      1. marissa sanoo:

        Niinpä, enn vuonna tahdon kiertää Suomessa enemmän ja nähdä paikkoja joista me täällä Suomessa voidaan olal ylpeitä. Niitä kun vissiin riittää eikai turistit tänne turhaan laukkaa :)

        Vuosipäivä taitaa pian olla, eli eiköhän tehdä jotain suunnitelmia sille päivälle ;) <3 Eikä sitä tiedä, vaikka olisin alkanut sulle jossain kassajonossakin höpöttämään, mutta se on eri asia olisitko sä sitten tarrannut siihen kiinni tai olisiko sitä tullut vaihdettua muuta kuin yksi sana. Aika epätodennäköistähän se on… Onneks meillä on siis tämä netti. Se tuo paljon hyviä asioita lähelle :)

        Tykkää

  2. Ihanaa, kun kävit. Ja ihanaa, kun ollaan tavattu. Ihanaa, kun oot olemassa. Ja ihanaa, kun oot mun ystävä. Niin ihanaa <3

    Ja pitää mun kyllä kommentoida tota nettitreffailuakin ;) Vaikka sitä nykyaikana harrastaa ihan älyttömän moni, niin miten siitä vieläkin vähän vaietaan, eikä haluta toisille kertoa? Ihan samahan se on, missä sen toisen ihmisen tapaa. Pääasia, että löytää itselle sen oikean ihmisen – oikean kumppanin tai ystävän tai minkä tahansa. Ei se tapaamispaikka ainakaan mun mielestäni tee asiasta yhtään vähemmän tai enemmän arvokasta.

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Ihanaa, ihanaa, ihanaa <3

      …Ja nettitreffailusta en sano mitään pahaa, koska jos aikuiset ihmiset (alaikäisten hommat netissä on sitten vähän eri asia, siinä kun voi käydä huonostikkin, kuten voi kelle vaan varomattomalle..) tapaa toisensa baarissa, niin miksei sitten sielläkin :)

      Tykkää

  3. Sanna sanoo:

    Itse olen joitain tuttavia tavannut alunperin netissä yhteisen harrastuksen kautta ja sen jälkeen ihan livenä tämän saman harrastuksen parissa. Mitään sydänystäviä en kuitenkaan ole ainakaan vielä löytänyt netistä.

    Olen monesti miettinyt, että olisi hienoa päästä tutustumaan suhun ja nähdä joskus oikeasti. :D Nyt uskallan sen ehkä tänne kirjoittaa, kun kerran tästä aiheesta kirjoitit. ;) Vaikutat niin ihanalta ja mahtavalta tyypiltä! <3 :)

    Tuo on tietysti kätevää, jos kaksi sellaista ihmisitä, jotka pitävät molemmat blogeja, tutustuvat netissä, kun he saavat molemmat tietää toisistaan jotain koko ajan. Näin, kun itse vain lukee muiden blogeja, saa kyllä tietää muista ihmisistä paljonkin kaikkea, mutta kukaan ei saa tietää minusta muuta kuin sen verran, mitä joskus tänne kommenttibokseihin kirjoittelen. :D

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Olipa kauniisti puhuttu! Eikä sitä sanota, etteikö sitä voisi tutustua, täällähän mekin ollaan jo pitkän aikaa juteltu kommenttiboksin puolella. Alkaa olla jo niin tuttu nimi sun kommenttien kyljessä ;)

      Kiitos piristävästä viestistä aamuun, tuli hyvä mieli :)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: