Joskus jo aamulla herätessä sen tietää. Tästä tulee hyvä päivä. Tuntee sen jossain siellä syvällä olossaan, on sellainen fiilis, että mikään ei voi mennä pieleen. Unet on onnistuneet, heräät hymyyn joka on paikalla ilman käskyä. Eilen tapahtui ehkä hyviä asioita, olet niistä vieläkin niin onnellinen. Niin tai sitten on jotain, mitä odottaa sua juuri tänään ja siksi hymyilyttää. Äläkä yritä piilottaa sitä hymyä, älä estä sitä mitä tapahtuu. Usko siihen. Usko, että se kaikki tapahtuu juuri sulle ja niin siinä varmasti käykin. Vahva ihminen. Niin mulle ystäväni sanoi tiistaina, kun se silmät pyöreänä kuunteli ikäviä juttuja mitä joudun juuri nyt setviä. No, vahvuudesta en tiedä, mutta mun tapani ajatella asioista auttaa. Tiedän, että kun ajattelee hyviä asioita ja uskoo, että hyvää tapahtuu, niin kyllä se varmasti myös tapahtuu. Ei välttämättä heti, eikä nyt, mutta eventually. Hyville ihmisille tapahtuu hyvää, näin vakaasti uskon. Sen tiedostaminen helpottaa. Ei voi pelätä mitään liikaa, kun tietää, että jossain vaiheessa kaikki selviää.

Usko pois.

IMG_6024

Itse olen huomannut myös näiden asioiden pohtimisen myötä, että mulle ystävät on astuneet aivan uuteen valoon. Ihmiset kokonaisuutena, ei vain itseasiassa kaverit vaan kaikki tässä ympärillä. Jos nimittäin vertaan aikaa vuosi sitten tai jopa kaksi vuotta sitten, mulle selvästi tärkeintä elämässä on ollut liikunta. Siitä oon hakenut hyvää oloa ja siitä oon sitä myös saanut. Oon liikkunut sellaisia määriä, että enää en ehtisi tehdä sitä kaikkea. Tai ehtisin kai, mutta sitten pitäisi karsia jostain muusta. Ystävistä, päiväunista, jopa aamun rauhaisista hetkissä koneen ja kirjoitusteni kanssa. Siitä rakkaasta harrastuksesta en niin vain luovu, tällä hetkellä jätän mieluummin väliin lenkin kuin kirjoittamisen. Salikin jää väliin, jotta voin kirjoittaa. Näitä lauseita tavatessa huomaan, että siinä on itseltäni taas yksi todiste, että ei elämässä hyvinvointi ole vain urheilua, vaan se on kaikkea muutakin. Elimistö tarvitsee liikkeen, mutta sydän tarvitsee pamppaillakseen muitakin nautintoja. Sellaisia mistä me itse tykätään. Sellaisia juttuja, jotka saa sydämen onneen ihan muista jutuista.

IMG_6131

Siinä tiistaisen aamun ilon pilkahdus, sellainen oikea aurinko. Ystäväenergiaa. Varmaan ootte saman huomanneet, kun ootte lukeneet Monnan blogia, että tulee hyvä mieli vaan siitä, että pääsee samaan seuraan? Mulla taisi olla hymy jo edellisenä iltana, kun tiesin millainen aamu on tiedossa. Tiesin monta muutakin hyvää juttua silel päivälle, siksi oli niin helppo hymyillä ilman yhden yhtä käskyä. Mieskin kommentoi kalenteriani katsoessaan, että onpa siellä paljon nimiä. Eri ihmisiä rivien kohdalla, kahvia siellä ja lounasta täällä. Kävelytreffit toisen kanssa, toisen kanssa yhdessä syömään. Sen yhden kanssa juttelua skypessä. Jokaisen kanssa jotain sopivaa yhdessäoloa. Tässä miettiessäni moniakin asioita tänä aamuna, niin suoraan sanoen olen itsestäni ihan todella ylpeä. Olen oppinut niin paljon itsestäni, että vähän kyllä ihmetyttää mistä tämä rohkeus on löytynyt. Mistä ihmeestä mä olen saanut niin paljon voimaa, että oon taistellut kaikkia omia luulojani vastaan ja tässä mä vaan mennä porskutan vastaan omaa itseäni? Koska kyllä, mullakin on usein epävarma olo ja tunnen, etten kuulu porukkaan, mutta näin sitä vaan on tajunnut, että kyllä ne ihmiset musta välittää, kun antaa siihen mahdollisuuden. Niin ja olen luullut vielä joskus, että ei voi karsia työstä ja liikunnasta, vaan pitää karsia ihmisistä. Väärin. Pitää karsia vääränlaisista ihmisistä, niistä jotka tekevät pahaa, eivätkä ota vastaan juuri minua vaikka kuinka yrittäisin. Selaiset selän takansa jurouajat eivät ole osa mun elämääni. Eivätkän ne, jotka eivät osaa nauraa mun hyville vitseilleni vaan pitävät niitä ihan hölmöinä. Mutta arvatkaa mitä? Niillekin ihmisille on omat ystävänsä. Sellaiset, joista he itse pitävät ja jotka ovat samanlaisia juuri heidän kanssaan.

Lähdin vähän raiteiltani pohdinnoissani. Sellaista se on aina, kun alan miettimään juttuja. :D Saatan pohtia syömääni salaattia ja yhtäkkiä olenkin jo miettimässä tulevaa matkaani etelään ja siitä matkaankin jo pohjoiseen laskettelemaan. Niin tai sitten huomaan seisovani keskellä lattiaa ihastelemassa uusia treenopökiäni, jotka muuten on tosi upeat. Mieleen saatta yhtäkkiä pompsahtaa unohtamani lippujen nouto. Sitten tajuankin jo muita asioita mitä olen unohtanut. Kuten unohtanut kiittää Ainoa kunnolla meidän tiistaina lounaasta. Kyllä, sekin oli ihan hirmu ihanaa ja sekin sai mut hymyyn jo aamusta. Siinä on toinen ilopilleri, jonka kanssa ei tylsää tule. Tarinaa ja juttua riittää niin paljon kun voitte koskaan kuvitella. Itse saa olla ihan hiljaa ja vaan silmät pyöreänä ihmetellä sitä innostuksen määrää mikä tästä naisesta löytyy. Intoa, joka muuten tarttuu. ;)

Tiedättekö mistä tunnistaa ystävän? Tiedätkö mistä itse tunnistat, että tahdot olla toisen ystävä? Sen tietää siitä tunteesta, että tahtoo toiselle vain ja ainostaan hyvää <3

IMG_6137 IMG_6154

Tiistaina vietin aikaa ensin näiden naisten kanssa, välissä tein paljon paperihommia ja kirjoittelua, myöhemmin siirryin mieheni kainaloon. Vaikka vielä vuosi sitten sanoin, että tulen olemaan yksin ja vain itseni kanssa hamaan ikuisuuteen ja maailman loppuun saakka, niin eihän se nyt ihan pitänyt paikkansa. Kyllä se on taas ymmärtänyt näin viimaisena syksynä, että onhan se aika kivaa, että on joku vieressä, joka silittää mua päästä vaikka en aina jaksa olla iloinen aamusta iltaan. Eikä kyllä vaan joku, vaan joku ihan oikeasti tärkeä. Vielä kun on onnistunut löytämään ihmisen jolla on sydän paikallaan (ehkä tärkeimpiä asioita ihmisissä omasta mielestäni) niin luopumista ei voi miettiä ihan hetkeen. Oltiin itseasiassa eilen illalla katsomassa leffassa Draculaa ja siinä oli yksi todella surullinen kohtaus, joka sai mut tajuamaan, etten ikinä tahtoisi miehestäni luopua. Enkä ystävistänikään. Siinä hirviöitä katsoessa ja Draculan ah niin mahtavaa sikspäkkiä ihastellessa pohdin sitä, että en tahtoisi menettää ihmisistä ketään, jotka on aiheuttaneet mulle niin monta hyvää hetkeä ja kihelmöintiä vatsan pohjassa siitä, että musta välitetään. Nämä kaksi naista esimerkkinä siitä, monia muitakin löytyy. Niin monia, että ette varmaan uskoisi jos yrittäisin nyt kertoa, että mulla on niin paljon ihmisiä ympärilläni. Itsekin sitä ihmettelen. Koska sain kaikki nämä sydämet tahtomaan mulle hyvää? 

Eikä tämä johdu nyt siitä, että mulla olisi jotenkin parempia ihmisiä ympärillä kuin ennen. On totta, että osa on uudempia ystäviä, mutta on niitä vanhojakin paljon jäljellä. Kyse on musta itsestäni, jossa on tapahtunut muutos. Asenteessani. Annan itsestäni enemmän ja olen valmis myös pitämään puoliani, kun tuntuu siltä. En enää anna talloa mun päältä, enkä ota vastaan ikävää käytöstä. Moni läheiseni tietää miten olen usein liiankin kiltti, mutta olen alkanut oppimaan siitä pois. Luonteenpiirteenä se on hyvä asia, sillä tahdon aina auttaa kaikkia, mutta kun se myös vaikuttaa asioihin negatiivisesti. Jos on aina vaan joo joo naisena taustalla ja hyväksyy kaiken, niin viha sisällä kasvaa. Ihan huomaamattakin. Pitää puhua suoraan ja kertoa tunteista ja fiiliksistään. Pitää olla täysin oma itsensä, niin ne ihmiset pysyy aitoina sun rinnalla, eikä ystävyys katoa. Se ei hiivu pois huomaamatta. Näin yritän tehdä nykyään ja se on auttanut. Olen luonut vahvempia siteitä, saanut vanhoja ystäviäni takaisin ja oppinut, että elämä on paljon parempaa kun ystävät on lähellä. Ja mies. Ja perhe.

<3

IMG_5414

IMG_6160

IMG_5787

Kiitos jokaiselle, joka kuuluu mun elämääni jollain tapaa. Arvostan teistä jokaista! Lukijana olet oikeutettu tähän samaan kiitokseen, olethan vieläkin siinä sanojani lukemassa. Iso kiitos <3

10 kommenttia artikkeliin ”Tästä tulee hyvä päivä!

  1. Monna sanoo:

    Mä nauran AINA sun vitseille!! :D ;) puspuspus!! <3

    Olet rakas!

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Niin olet sinäkin! Ja oon huomannut, että naurat. Toivottavasti et vain myötätunnosta ;) Hihih.

      Tykkää

  2. elisa sanoo:

    Niin totta Tää koko teksti! Kyllä ne rakkaat ihmiset on tärkeimpiä ja niitä ei voi liikunta korvata oli Se sitten miten kivaa tahansa. Itsekin huomasin että oon jotenkin muuttunut ihmisenä ja niin paljon onnellisempi kun oon alkanut viettämään enemmän aikaa tärkeiden ihmisten parissa. Terveys koostuu monesta asiasta mutta tärkeintä on onnellisuus:)

    http://www.karhusportscience.com

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Näin se vaan on, sitä sokeutuu niille ajatuksille, kun yrittää tavoitella sitä onnea jostain ihan vääristä paikoista. Kokonaisuus ratkaisee, mistään on vaikea luopua mutta pitää osata priorisoida. Tärkeimmät ensin :)

      Tykkää

  3. piakaroliina sanoo:

    Itse oon miettinyt, että miten oon saanutkin nykyään elämääni niin paljon mukavia ja ihania ystäviä. Oonko jotenkin erilainen kuin ennen vai mitä on tapahtunut? Kyseessä on ehkä vaan se, että uskallan olla oma itseni ja en pelkää enää sitä et mitä jos toi ei tykkääkkään musta. Jos musta ei pidä niin sitten ei pidä, ei ystävä tarvitse olla väkipakolla. Olen varmasti raivostuttavan kovaääninen, liikaa puhuva ja välillä olen mielipiteitteni kanssa hyvin tiukka, mutta ehkä ne on vaan osa sitä että nää tärkeät ihmiset musta tykkää :) Esimerkiksi ollaan yhden ystäväni kanssa aivan todella erilaisia. Mä oon sottapytty ja suurpiirteinen ja hän siisti ja järjestelmällinen. Joku vois vaikka aatella ettei yhtään sovita ystäviksi toisillemme, mutta kun sovitaan vaan niin hyvin <3

    Mulle läheiset on tosi tärkeitä ja en osais kuvitella elämääni ilman heitä! Läheisten rakkaus ja rakastaminen on elämänsuola <3

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Ehkäpä me on kasvettu hyvään suuntaan, opittu itsestämme ja muista. Luotetaan enemmän itseemme ja muihin myös. :) Sun pitääkin olla juuri omanlaisesi. Ehkä jotkin ihmiset kaipaavat hieman joustoa, mutta ei omaa luonnettaan saa kadottaa. Ehkä vain muuttaa hetkellisesti käytöstään tietyssä seurassa. :)

      Hyviä oivalluksia Pia <3

      Tykkää

  4. Jenna sanoo:

    Apua ihan pakko sanoa tähän oma kokemus tuosta hyvän mielen päivästä:’)

    Ihelle kävi viimeks niin, että kun laitoin kaverille viestin heti ensimmäisenä aamulla : ”Tästä tulee ihan mahtava päivä”, löysin itteni sairaalasta iltapäivällä. Aamupäivä oli tosi huikea, mutta sitten auto törmäskin minuun kun pyöräilin (autoilijan vika tosiaan..). Pahemmin ei käyny, mutta sen jälkeen oli hetken sellanen olo, että uskaltaakohan sitä omaa onnellisuuttaan nyt hehkuttaa tai edes näyttää, vai kostautuuko se jotenkin..

    Nyt onneks osaan taas olla onnellinen oma ihteni, vaikka vähän vältänkin sitä liikaa esille tuomasta:’)

    Ihana teksti tämä muuten((: Ystävät<3

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      Voi eiii! Noinkin voi kyllä käydä, itsellekin itseasiassa on käynyt samoin! Siis kirjaimellisesti. Munkin päälle ajoi kerran ksi nainen ja olihan se aika shokki, kun hymyillen kävelee auton alle ja ennen sitä kaikki oli hyvin. Onneksi siinä ei käynyt sen pahemmin. Onneksi ei käynyt sullekaan.

      Ystävyys on ihana aihe kirjoittaa, ihmiset ylipäänsä <3

      Tykkää

  5. outi sanoo:

    Ihania ja hyviä päiviä sinulle paljon lisää <3

    Tykkää

    1. marissa sanoo:

      <3

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: