Jes! Eka päivä tervettä oloa takana ja koska on jo viikko taukoa liikkumisesta, niin nyt on jo pakko päästä hikoilemaan kunnolla. Eilen testailin jo kuntoani makoilemalla tunnin hierojan penkissä ja koska hengästytti pelkkä kävely hierojalle (puhumattakaan takaisin kävelystä kroppa täysin rentoutuneena)), niin tänään otin ihan vain kevyen startin liikkumisiin. Aloitinkin viikon tauon jälkeen päiväni tänään lyhyellä hölkkälenkillä. Ei mitään hullua spurttia alkuun, mutta edes jotain pientä, että saan nämä kaikki viikon aikana kertyneet turhat energiat kadotettua. Turhautumista on jo havaittu usempana kuin yhtenä päivän, joten oli aika päästää siitä irti. ;)

Mitä juoksufiiliksistä voin sanoa, niin enpä ole juossut ihan niin paljon kuin alkujaan oli tarkoitus. Munhan piti juosta Tuukan juoksuryhmässä atiivisesti mukana joka viikko, mutta työt on vähän sotkeneet tätä kuviota. Miten voikin käydä niin, että kaikki työreissut on olleet joka viikko juuri samoina päivinä kuin mitä juoksukoulua olisi pitänyt olla? Itseasiassa tälläkin viikolla reissaan taas ikävästi juoksukoulun päälle, samoin ensi viikolla. Menee siis vähän ohi tämä aloitus mun kohdaltani, mutta ehkä helmikuun puolivälissä olen taas pelissä mukana. Jos ne vielä huolii mut sinne mukaan :D

Mikä kuitenkin parasta juoksussa, voin tehdä sitä omallakin ajalla ihan missä vain, eli täysin ei treenit jää tekemättä. Ehkä täytyy ottaa ensi kerralla työreissulla joku videoyhteys muihin juoksukoululaisiin ja juosta samat treenit Tampereelta kuin muut Helsingissä. Hihih.

Näissä fiiliksissä juostiin vielä vuoden alussa, kun oltiin Tuukan kanssa aloittamassa kevään lenkkejä

DSC06590

Alkutavoite oli juosta kolme kertaa viikossa, mutta todellinen luku on kaksi lenkkiä viikkoon. Kävelyä tottakai vähän päälle. Aamuisin juokseminen on tuntunut mulle kaikkein helpoimmalta, usein jos lähden liikkeelle vasta myöhemmin päivästä niin jalat ei oikein kulje enää kunnolla. Oon niin poikki, että en saa juoksua liikkeelle ja jää reitti ihan lyhyeksi tai vain kävelen lopulta. Siksi yritän saada itseni edes kerran viikossa heti aamusta liikkeelle niin tulee juoksua ainakin yksi kunnon lenkki. Usein viikonloppuisin se on helppoa, kun ei ole ohjelmaa ja saa vapaasti tehdä omat aikataulut. Arjen lenkit tapahtuvat yleensä ennen kello kuutta aamulla, joten voitte ehkä kuvitella ettei niistä ihan jokainen toteudu vaikka kuinka niin etukäteen suunnittelisin. Vai onko teistä tosi inspiroivaa tuijottaa ulos räntäsateeseen ja pinkaista juoksemaan lämpimästä sängystä? Jep, ei mustakaan ;)

Kunto on yhtä huono kuin aiemminkin, eli kohotusta ei ole vielä tapahtunut paljoakaan tämän vuoden puolella. En ota tästä kuitenkaan nyt mitään paniikkia, koska selän kanssa on mennyt tosi hyvin (JES!) ja aion nauttia siitä tunteesta mahdollisimman pitkään. Selvästi tämä vähän rauhallisempi elämäntapa sopiikin mulle juuri nyt kaikista parhaiten ja vaikka välillä kaipaan urheilullisempaa elämääni takaisin, on uudet kuviot onneksi täyttäneet arjen mukavasti muutenkin. Pärjään siis ihan hyvin, vaikken olekaan koko ajan treenaamassa.

Vaikka se aika ihmeellistä onkin, niin elämä on välillä ihan kivaa, vaikka ei joka päivä pääsekään treenamaan. 

DSC06588

Aamu on tosiaan mulle parhan lenkkiaika, siksi oltiin tänäkin aamuna jo kuuden aikaan juoksemassa miehen kanssa. Pakko sanoa, että maanantai alkoi tuntua jo hieman pääkopassa, kun en ollut aikoihin päässyt liikkumaan. Tämän aamun lenkki sai heti paljon paremman olon aikaan ja muistin taas, että urheilulla todella on positiivisia vaikutuksia oloon. Ilman sitä olisin aivan pulassa ja olo olisi varmasti jatkuvasti tosi solmussa. Onneksi siis saatiin itsemme aamusta liikkeelle ja flunssakin on nyt selätetty, arki rullaa taas astetta paremmin :)

Pyrin juoksemaan noin 4-7 kilometriä aamuisin, osan joko hölkäten ja osan sitten kävellen jos ei oikesti jalka nouse millään. Välillä menee kevyesti se vitosen lenkki ja vauhti on lujakin, mutta välillä juoksen vain vielä lyhyemmän ja kävelen loppuun. Yritän kuitenkin myös käydä kävelemässä pitkiä reittejä, jotta peruskestävyys pysyy siinäkin tallessa. Vaihtelevuus on avainsana itselleni treenatessa. Välillä juostaan kovaa ja välillä himmaillaan.

IMG_0970

Tämän hetken fiilikset juoksukunnosta? No, on se kunto parempikin ollut. Salilla oon käynyt pari kertaa viikkoon, samoin juossut oon sen pari kertaa, joten treeniä on kyllä riittänyt arjessa hyvin vaikka kiire onkin. Viikon tauko sai taas sellaisen olon, että olen ihan rapakunnossa, mutta tuskinpa tämä nyt koko kuviota ehti sotkea. Tuskin ainakaan on kovin hyvä pohjakunto, jos viikon kipeily saa aikaan täyden romahduksen :D

Totuus on, että en ole enää niin innoissani juoksusta kuin mitä oon aiemmin ollut.

Yritetään nyt koko ajan saada enemmän sitä juoksua kuvioihin, mutta totuus on, että en ole enää niin innoissani juoksusta kuin mitä oon aiemmin ollut. Ehkä se vaan tuntuu niin vaikealta näin talvella, kun ei saa samanlaista fiilistä juoksusta kuin kesä aikaan lämpimillä ilmoilla. Niin ja onhan aamuisin oikeasti aika pimeä ja kylmää, kun lähden lenkille. Aika vaikea saada itsensä sinne ulos, kun ei löydä motivaatiota ainakaan ilmojen puolesta. Onneksi on muita syitä lähteä juoksemaan, kuten se paremman olon tavoittelu ja kunnon kohotus. Jos vaan ilmoja seuraisi, niin minähän juoksisin vain kesällä. Ja silloinkin vain jos ei sada tai ei ole liian kuuma :D

Huomenna aamulla taas lyhykäiselle lenkille ja siitä työreissulle kohti Tamperetta. Loppuviikko meneekin töitä tehden ja viikonloppuna aion yrittää juosta pari erilaista lenkkiä. Yhden pidemmän ja yhden lyhykäisen. Siinä itseasiassa tämän viikon suunnitelmat, katsotaan pysynkö niissä vai keksinkö taas jonkun tekosyyn (kuten kiireen?) etten menekään juoksemaan. Toivotaan, että tällä kertaa ei tule syitä eikä tekosyitä. Olisi jo aika hoitaa juoksukunto oikeasti kuntoon, eikä vain puhua siitä täälltä tyhjiä lupauksia…

Kadonnutta juoksukuntoa etsitään siis edelleen, kyllä se sieltä varmaan vielä joskus viimeistään vuonna 2025 löytyy.. ;)

Kuinkas siellä juoksut sujuvat? 

 

*** Seuraa minua // Blogilistalla // Bloglovinissa // Facebookissa

11 kommenttia artikkeliin ”Juoksufiiliksiä!

  1. Elina sanoo:

    Heippa! :) Aamuiset juoksu-/hölkkälenkit sopii minullekin parhaiten, mutta yleensä toteutan niitä vain viikonloppuisin tai silloin kun ei tartte olla ennen kahdeksaa menossa minnekään. Lenkkeily into ei ole kyllä samalla tasolla kun auringon paistaessa, mutta onni on naapuri, jonka kanssa käymme kaksi kertaa viikossa tunnin lenkillä. :) sovittua lenkkiä ei kehtaa perua laiskuuden takia:D Aloin tässä pohtimaan, että milloin hölkkä vaihtuu juoksuksi? Onkohan olemassa joku vauhti mikä määrittää eron?:D

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Juoksukaveri on loistojuttu, oon sun kanssa tosta ihan samaa mieltä, että kun on sopinut niin on helpompi lähteä. Omaa miestä ei tosin lasketa tähän sopimukseen mukaan, koska yhdessä on vaan niin paljon helpompi kieltäytyä aamulla lähteämästä kun taas kavereiden kanssa kun on sovittu, niin sitten myös mennään :)

      Oon miettinyt ihan samaa! :D Hölkästä ja juoksusta siis. En tiedä juoksenko ite koskaan, kun madellan niin hidasta vauhtia :D ELi mulle se on ikuista hölkkää varmaan. hahaha!

      Tykkää

  2. Anniina sanoo:

    Täällä yksi äskettäin juoksuun hurahtanut! Harmillista vain, että välillä sitä intoa tuntuu piisaavaan enemmän kuin kuntoa..

    Tykkää

  3. Anniina sanoo:

    Oho, viesti karkasi vajavaisena :D Mutta piti siis sanomani, että välillä sitä intoa löytyy enemmän kuin kuntoa, mutta eiköhän se kuntokin siitä kohene innostuksen myötä :) Entiselle ei-juoksun-ystävälle tämä on jo iso askel!

    Antoisia juoksuja, eiköhän se ”inspis” sieltä löydy hyvän fiiliksen myötä ;)

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Hei totta, mullakin loppuu usein kunto ennen kuin into. Onneksi sen ite jopa tajuaa, eikä yritä edes ihan liikoja ja riko paikkoja tai kadota koko intoa liikuntaan äheltämällä. Kiva, että säkin oot innostunut juoksusta, se on kyllä vaan niin kiva ja helppo laji. Ei tarvii aikaa eikä paikkaa, voi vaan mennä :)

      Tykkää

  4. Pia sanoo:

    Mulla kyllä juoksuinnostus on ihan lopahtanut nyt näin talvenaikaan :P En sitten tiiä, että onko se viime kesän harjoittelu puolikkaille ollut liian vakavamielistä et nyt ei huvita juosta. Tai sitten ku jumppatarjonta on nyt niin hyvä ni mieluummin jumppaan :D
    Keväällä tai kesällä saattaa toki juoksuinnostus taas syttyä!

    Juoksukunto kyllä nousee tosi nopeasti ja ihan huomaamatta :)

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Jumppailut on kivempia talvella. Sisällä on aina valosaa ja lämmintä, ulkona en voi sanoa ihan samaa :D Eiköhän sitä juoksua ehdi taas maalis-huhtikuussa prepata jos ei saa itseään vielä ihan siihen moodiin :)

      Tykkää

  5. Kosonen sanoo:

    Kyllä se kunto sieltä kevään myötä nousee. Innostaa enempi kun aurinko paistaa ja linnut livertää :)

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Näinhän se on :)

      Tykkää

  6. Mari sanoo:

    Itse olen nyt pitänyt lumen tultua juoksusta taukoa ja siirtynyt hiihtämään.
    Tekee kyllä hyvää, kun talvisin on ”juoksuton kausi”, kun pääsee hiihtoladuille. Sitten lumien sulaessa ja kevätauringon alla on ihan uudenlainen juoksumotivaatio yllä ;)

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Voi että, kunpa pääsis pääaupunkisuedullakin kunnolla hiihtämään. Koko ajan on vaaan niin vetistä, että ainakaan ihan omille kulmille ei pääse. Täytyy ottaa seuraavalla pohjosen työreissulle sukset mukaan :D

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: