Neljästoista kesäkuuta ja kesä taisi vihdoin alkaa. Ensin paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta, sitten meidät herättää raikas vesisade. Ihana tuo ääni ikkunoita vasten, tulee jotenkin niin rauhallinen olo. Sadekin tekee ihan hyvää näin sunnuntaina, saa viimeisetkin meistä rauhoittumaan kotiloihin, eikä ole niin pakko heti suunnata ulos. Voi ihan rennosti vaan olla. Sykkimättä yhtään mihinkään.

Moni on odottanut, että ilmat lämpenee sille tasolle, että ulkona voi olla ilman käsien kohmettumista t-paidassa voidakseen kutsua kesää alkaneeksi. Mulle oikean kesän merkki taitaa olla se, että pääsee rannalle ja että voi kesämekossa istua terassilla iltaan saakka. Eihän kesällä aina niin lämmin olekaan ja kun tämä vuosi on ollut ennätyksellisen kylmä, niin en yllättynyt, että instagram täyttyi eilen upeista aurinkoisista kuvista ja kaikki ihmiset tuntuivat olevan jossain menossa. Juhlimassa ja nauttimassa olostaan, hymyilemässä ainakin aamusta iltaan. Varmasti jatkuu tällekin päivälle se sama hymy. En ihmettele yhtään. Pisti tuo auringon lämpö virnuiluttamaan ihan mua itseänikin.

IMG_7437Lauantaina heräsin ihanan vapaaseen tunteeseen. Mies oli kadonnut polttarijuhlintoihin ja olin kotona yksin. Ihan hiljaa makasin siinä sängyssä ja mietin, että mitä tekisin. Mitä silloin tehdään, kun ei ole mitään suunitelmia? Olin nimittäin onnistunut tälle viikonlopulle suunnittelemaan itselleni vain ja ainostaan vapaata aikaa, eikä kalenterissa ole yhdenyhtä menoa tai suunnitelmaa. Heh, niinpäniin. Tällaisetkin tapahtumat pitää nykyään suunnitella, kun tuntuu että menoja on niin paljon ettei tiedä koska sitä ehtii hengähtää. Jossain vaiheessa tajusin, että yksi viikonloppu vapaata ihan kaikista ihmisistä tekee hyvää. Ja voihan sitä aina lähteä johonkin ihan vain sattumalta, jos oma seura ei niin huvitakkaan. Myönnän nimittäin, että helposti sitä tylsistyy, kun liian pitkään katsoo omaa naamaa.

Pari kaveria eilen houkuttelikin juhlimaan ja istumaan aurinkoon terassille, mutta päätin olla tällä kertaa hieman itsekäs. Oli jollain tapaa helpottavaa tietää, että nämä kaksi päivää ovat vain itselleni ja saan olla vain rauhassa. En sanoa tätä pahalla, on ihanaa että mulla on paljon hyviä ystäviä ja on ihanaa seurustella, mutta välillä on vieläkin upeampaa saada olla ihan rauhassa itsekseen. Eilen aamulla oli aivan ihana tunne herätä, kun tiesin ettei ole pakko tehdä mitään. Päivä aivan vapaa ja vaikka läpi vuorokauden aikaa tehdä omia juttuja. Olen kai sen verran erakkoluonne sittenkin, vaikka melko sosiaalinen olenkin, että joskus on ihanaa vain olla yksin. Kuunnella musaa, puuhastella ja miettiä omia juttuja. Ilman kelloa ja ilman aikatauluja.

IMG_7465 IMG_7480

Ja ensimmäinen päivä meni ohi aivan liian nopeasti. Vietin rauhallisen aamun ja söin hyvin, kävin lenkillä, istuin rannassa pari tuntia kirjan kanssa, palasin kotiin syömään, lenkkelin vähän lisää ja kävin kaupassa, siivosin kotia, istuskelin koneen kanssa parvekkeella auringossa ja laitoin hyvää musaa soimaan. Illalla katsoin Netflixiä ja söin kaupasta haettuja tuoreita pensasmustikoita. Kaupasta ostettu jäätelö unohtui pakkaseen, mutta tänään sen taidan sieltä muistaa syödä pois. Vielä en tiedä mitä muuta teen, mutta eiköhän tälle päivälle puuhaa löydy. Harvoin sitä löytää itsensä vain makaamasta, mutta ehkäpä sitäkin voisi tänään vähän harrastaan. Voisi kerrankin laiskotella oikein ahkerasti. ;)

Ihanan vapaa tunne elää ilman kelloa. Voisi kai sitä normaalisistkin elää samaan tapaan vaikka mies olisikin kotona, mutta ei se ole sama asia. Sitä kai tavallaan aina miettii elämää myös sen toisen kanssa ja tulee stressattua aikatauluista. Miettii mitä tulee tehdä ja mitä kaikkea ehditään tehdä yhdessä päivässä. Vaikka ei niitä kelloja kai niin tarvita. Viikonloput pitäisi aina pyhittää vain olemiselle, kuten aion itseasiassa tänään(kin) tehdä. Sadepäivänä ehtii pohtiskella vähän lisää omia juttuja ja kirjoitella vaikka romaanin verran tarinoita koneelle. Nyt ensin kuitenkin salille tekemään viikon eka treeni ja sitten kotiin lorvimaan hyvän kirjan kanssa. Tuntuu, että tästä päivästä tulee aivan yhtä ihana kuin eilinenkin oli.

Vietätkö sä ikinä päiviä vain itsesi kanssa? Nautitko niistä vai kaipaatko aina seuraa vierellesi? 

Rentouttavaa päivää sullekin! 

6 kommenttia artikkeliin ”Kaksi päivää aikaa itselleni!

  1. Karo sanoo:

    Täällä oli eilen sama suunnitelma! Pitkästä aikaa vapaapäivä, miestä multa ei löydy mutta silti välillä tuntuu että on liian vähän päiviä vain yksin. tuli oltua ulkona melkein koko päivä ja illalla tein hyvää ruokaa ja nautin sen terassilla. Upea lauantai. Tänään takaisin töihin illaksi.

    Mukavas sunnuntaita! :)

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Kiitos Karo! Ja ihanaa viikkoa sinne :)

      Tykkää

  2. Linda sanoo:

    Ihanan kuuloinen viikonloppu. Tunnistan ton erakkoluonteen myös itsestäni. Tarvitsen päiviä ja joskus useampiakin, kun en tapaa ketään ja juurikin puuhastelen omia juttujani ilman kiirettä ja aikatauluja. Arki on niin kiireistä ja sosiaalista, että välillä on ihanaa olla vain itsekseen, vaikka se vähän omituiselta varmasti joillekin kuulostaakin. :D

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Me ollaankin aika samanlaisia Linda.. ellet oo vielä huomannut ;)

      Tykkää

  3. Outi Karita sanoo:

    Joskus on ihan parhautta viettää aikaa vain itsensä kanssa :)

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      näinpä! :)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: