Olette jo tainneet tottua aamuisin ilmestyviin postauksiin ja muakin ihan harmitti, kun en eilen ehtinyt koneen äärelle. Eilinen aamu meni nimittäin niin kiireessä ja suuntasin heti aikaisin aamiaisen kautta lääkäriin. Siellä sellainen mukava mies katsoi mun selkääni, veriarvot syynättiin myös jälleen ja samalla lääkäri laittoi myös rokotteet kuntoon. Viimeksi ne oli hoidettu ylä-asteella. Heh, ehkä jo aikakin vähän uusia joitakin pistoksia, vaikka tuntisinkin itseni ikuisesti teiniksi. Myös fyssarille laitettiin taas lähete tuon selän takia ja ensi viikolla on sitten aika sinnekin. Jihuu!

Selkä on vähän ollut ikävänä ja vaikka joitain normaaleita asioita pystyn sen kanssa tekemään, niin esimerkiksi istuminen on aivan tuskaa tällä hetkellä. Koneen kanssa pystyn maata selälläni ja itseasiassa makuuasenton on kaikista paras tapa olla rauhassa ilman mitään tuntumaa. Voin kävellä ulkona, mutta paikallaan olo on kamalaa. Hauskaa sinänsä, mä kun en muutenkaan ole koskaan ollut kovinkaan kärsivällinen tai paikallaan viihtyvää sorttia. Näemmä selkä on päättänyt, että en sitten ole paikoilani vaikka haluaisinkin :D Teistä voisi ollahauskaa seurata mun kotona lepäilyä. Asento vaihtuu minuutin välein ja pyörin kuin joku levoton sielu. Tai no, sellainen taidan ollakin.

***

Mun piti teille itseasiassa jutella siitä tänään, miten aika on mennyt taas niin nopeasti eteenpäin ja miten sitä aina unohtaa omat saavutuksensa kovassa vauhdissa. Nyt puhun lähinnä meidän kodista, jota eilen aika rankalla kädellä arvostelin. Mietin, että emme ole tehneet tarpeeksi ja että mun olisi pitänyt olla  jotenkin paljon parempi. Sisustaa kauniimmin, tehdä itse enemmän, onnistua suuremmin. Huomasin ajatukseni ja rupesin miettimään, että eihän se nyt voi ihan näin olla. Pyöritin kaikkea mielessäni mitä on tapahtunut ja kaivelin kuvia. Tästä me silloin lähdettiin liikkelle. Tulin vuoden vaihteen jälkeen kotiin (äidin sohvalle) Karibian lämmöstä, muutettiin heti pian uuteen omaan kotiin ja sen jälkeen seurasi vielä maanantaina uuden työn aloitus. Nyt puoli vuotta ja kesä sen jälkeen en ymmärrä mihin aika katosi. Näittekö te mihin se meni? 

DSC06702

Kuvasta palasi nopeasti muistot mieleen ja tajusin,, että onhan ainakin kodin kanssa tultu melko pitkälle. Tuossa kuvassakin jo seinät oli hoidettu uuteen kuosiin, mutta muuten kämppä oli vielä aivan hävitys ja kaaos. Laatikot olivat tyhjentämättä koska ei ollut kaappeja ja elettiin kunnon kassialmanelämään. Vaatteita laitoin päälle sen mukaan, mitä löysin mistäkin pussukasta. Yritettiin me samaan aikaan elää normaalia elämää, mutta kyllähän se vaivasi mieltä, kun koti oli ihan kesken ja yksi so romukasa. Ei se kovin nautinnollista ollut, vaikka tottakai mieltä piristi uusi työ ja ihana uusi koti. :)

Onneksi eteenpäin on tultu ja tilanne on ollut pitkään jo mukava. Viimeistä huonetta saatiin aika valmiiksi viime viikolla ja nyt on verhotankoja myöten paikat kunnossa. Eilen pohdin näitä asioita todella pitkään ja illalla, kun taas möllötin tässä sängyllä kirjani kanssa, nostin katseen ylöspäin. Aloin miettimään toisin. Näin vaatehuoneen, oikealla olkkarin kulmaa ja ikkunoista tulevan valon. Väkisinkin nousi hymy korviin. Ollaanpa me onnistuttu kaksin tekemään omasta kodista tosi viihtyisä ja täällä on onnellista elellä <3

…Mikä ei muuten poissulje sitä, että taas olisi himo rempata ja sisustaa täysin uusiksi kaikki paikat! :D

IMG_0451IMG_0582IMG_9529Parvekekin näyttää jo siltä, että joku asuu täällä. Pitkään sekin oli tyhjä ja kolkko, mutta yhtenä aurinkoisena sunnuntaina pakotin Villen mukaan ostoksille ja niin me kannettiin mukana niin sohvaa kuin myös pöytääkin. Siellä on ollut kiva istuskella iltaisin ja joskus päivälläkin, jos ei  paista aurinko. Päivät on nyt vaan niin kuumia ja auringon porottaessa sisään koko päivän, siellä on vaikea olla. Vähän liian helteistä sellainen 50 asteen lämpö, vaikka auringon lapsi olenkin ;)

IMG_0580

Välillä käy helposti niin, ettei osaa arvostaa kaikkea mitä on saanut aikaan. Ei muista sitä kaikkea mistä on selvinnyt, ei muista asioita jotka on tapahtunut vaikka vain kuukausi sitten. Ihan kaiken kanssa käy niin. Koko ajan. Enkä puhu nyt vain kodin laittamisesta, vaan ihan kaikesta. Siksi nostin tämän asian esille, kun tajusin miten olin parhaamassa itseäni siitä, että en ole muka mitään en ole muka saanut aikaan. Ja no, eihän se nyt pidä paikkansa. Onhan tässä viimesen vuoden vuoden aikana tapahtunut paljonkin kivoja asioita. :)

Vuoden aikana olen ehtinyt…

*Vaihtaa työpaikkaa ja tykästyä todella paljon uuteen

*Reissata Karibialla, Lontoossa, Tukholmassa ja Kreikassa

*Opiskella ja valmistua hr-assistentiksi 

*Selvitä mylläkästä uuden kodin kanssa ja rempata se kuntoon itselle sopivaksi

Noista reissuista tuli muuten mieleen, että muistatteko mikä yksi kiva juttu vielä on tapahtumatta? No loma. Pitkä kevät ehkäpä vähän on väsyttänyt mieltä ja kun kesäkin meni töissä, niin loma tuntuu entistä enemmän ansaitulta. Todella odoteltu luksukselta. Ensi viikolla se vihdoin alkaa ja en ehkä kestä enää tätä odotusta. Kreikassa näyttää olevan tällä hetkellä 34 astetta lämmintä ja aurinkoista, enkä oikein tiedä taretaanko me siellä? Onkohan se nyt tarpeeksi lämmin? ;)

Kaunista perjantaita juuri sulle! 

10 kommenttia artikkeliin ”Miten pitkä matka onkin tultu vain lyhyessä ajassa

  1. Karoliina sanoo:

    Pitkään aikaan en oo kommentoinut, mutta täällä ollaan! :) Ihanalta näyttää tuo teidän koti, tosi kauniisti laitettu! Ihanaa lomaa ja viikonloppua sinne! :)

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Kiitos Karoliina!! :) <3

      Tykkää

  2. Laura K. sanoo:

    Teillä on kyllä todella kaunis koti, kuin sisustuslehdestä :)!

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Voi kiitos Laura! :)

      Tykkää

  3. Elina K. sanoo:

    Ihana koti. Muistan kun te remppasitte, tosi kivasti osasitte muuttaa kaiken. Sain itsekin intoa että joskus teen saman itse. Odota vaan niin tuun pyytämään vinkkejä. :D

    Ihana vaatehuone <3<3

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Hih, tuu vaan kyselemään ;) En kyllä lupaa osata vastata :D

      Tykkää

  4. Outi Karita sanoo:

    Tiedän tuon tunteen, se joskus täälläkin valtaa mielen, mutta sitten on syytä miettiä ja toisaalta myös, entä sitten… Vaikka tuo kotiasia, toiset rakentavat talon vuodessa viimeistä naulaa myöden valmiiksi, mutta meillä on vieläkin kesken… Tuo asia on. Välillä harmittanut ja miettinyt että olisi pitänyt pystyä kun muutkin pystyy, mutta toisaalta meillä on ollut niin paljon muutakin kuin talon rakentaminen ja mitähän varten tämä on, ei niitä muita…
    Sullekin on vuoteen kuulunut vaikka mitä ja niin kaunis kotikin :) <3

    http://outikarita.fitfashion.fi/

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      No teillä on ollut kyllä ihan hurjan iso projekti. Ei voi verrata edes tähän meidän pikkuseen kämpän laittoon :P Ootte olleet niin ahkeria <3

      Tykkää

  5. Helzu sanoo:

    Kaunis koti ja myös tapahtumarikas vuosi sinulla :)

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Kiitos Heltzu :)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: