DSC00534 DSC00535 DSC00548DSC00516Joulu on sujunut tähän saakka hyvin. Mitä nyt olo on ähkyisä aikalailla koko ajan, kun on ”joutunut” kulkemaan päivittäin joulupöydästä toiseen. Lanttulaatikkoa, imellettyä perunalaatikkoa, mätiä, smetanaa ja monta erilaista muuta kippoa. Kinkut jätin muille, oli aivan tarpeeksi tekemistä jo mun lemppareissani, eli mädissä ja sen ympärille kasattavissa herkuissa. Piparkakkuja, suklaata, taatelikakkua, suklaakakkua. Niitä en jättänyt maistamatta, otin vielä pariin kertaan lisääkin. Kun nyt kerran oli nähty vaivaa, täytetty pöytä ihan meitä varten niin kauniiksi. Eihän sitä millään voi olla maistamatta.

Lahjoja joulussa on ollut enemmän kuin olisin osannut odottaa. Ajattelin, että eikös se tässä iässä ole jo ohi. Kuulin sitä paitsi huhun, että lahjoja tänä vuonna olisi. No, eihän se ihan pitänyt paikkansa. Kamera, kirja, koiran puoliksi syömä kynttilä, itse rakkaudella neulottuja villasukkia, suklaata, tanssikurssikortti, veljen hankkima malarialääke reissuun, reppu ja vielä jotain muutakin. Kamera olisi jo riittänyt, siinäkin jo ihan liikaa. Mutta ah, miten ihana se kamera onkaan! Pääsee kuvaaamaan laadukkaita kuvia reissuun. Ja miksei muutenkin. <3

Mitä te saitte lahjaksi? Annoitteko jotain odotettuja tai ehkä ei niin odotettuja paketteja? Entäs oletteko yhtään samaa mieltä siitä, että lahjojen antamista voisi vähän jakaa ympäri vuotta? Annettaisiin siiloin se yllättävä paketti, kun sattuu löytämään jotakin juuri toiselle sopivaa. Ahaa, siskolle juuri oikenlainen paita, otanpa sen. Hei, tuossahan on mun veljeni kaipaama paistinpannu, nappaan sen kyytiin. Apua, kerrankin juuri mun ystäväni näköinen koru, pakko ostaa, hän varmasti ilahtuu! Se tuntuisi helpommalta. En ole koskaan ollut hyvä sellaisissa lahjoissa, jotka vähän väkisin keksitään. Sitten olen pettynyt, kun en osannut yllättää. En osannut antaa mitään sykähdyttävän erilaista. Siksi usein teen itse lahjoja, valmistan kortteja tai jotakin muuta missä näkyy mun leimani. Ei kai niitä monelle ole tehty, niille kaikista tärkeimmille. Mutta niin, en tiedä mitä te olette mieltä. Onko joulussa vähän liikaa lahjahysteriaa?

Niin siis me annettiin veljeni kanssa perheelle liput Pori Jazzeille. En tiedä onko se hyvä lahja vai ei. Toivotaan, että ne tahtoo lähteä meidän kanssa yhdessä jazzeilemaan ;)

Tänään olisi vielä kaksi joulupöytää, paljon ajettuja kilometrejä ja varmasti paljon kivoja ihmisiä joita tavata. Se on tainnut olla tässä joulussa muuten kaikkein parasta. Ihmiset. Puheensorina, halaukset, rento yhdessäolo ja tunne välittävästä ilmapiiristä. 

Rentoa lauantaita! 

2 kommenttia artikkeliin ”Joulu 2015

  1. Outi Karita sanoo:

    Heh, sä tykästyit oikein kunnolla Pori Jazzeihin :D
    Josko saatais teidät ens kesänä pikkasen pidemmäksi aikaa tänne niin se olis mahtista <3

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Joo, tottakai saatte! Ostettiin päivän liput perheelle, niin saadaan nekin käväsemään siellä. Itse aateltiin olla siellä koko viikolonppu. Teidän riesana ;)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: