Olen aina ollut ihan hulluna salaattiin. Tykkään sen rouskeesta hampaiden välissä, raikkaasta mausta ja siitä, miten se sopii kaiken kanssa yhteen. Miettikää nyt, kuinka moni lautasen täyte on niin monipuolinen, että sitä voisi syödä oikeastaan melkeinpä minkä kanssa tahansa? Ei kovin moni.

Salaatti on itsessään mulle se vihreä kerä ihanaa rouskuvaa lehtijuttua, mutta kun salaattia syödään, niin siihenhän sekoitetaan aina joukkoon jotain hyviä makuja. Omalla lautasella yleisin kaveri saldelle on tomaatti ja öljy. Tähän kun vielä lisätään fetaa, niin ai että. Niin hyvää, että aivan varmasti saa sanotuksi. Tämä combo ei petä koskaan ja meillä onkin yleensä aina hätävarana muutama purkki fetaa kaapissa, se kun on niin helppo lisuke salaatin jatkoksi. Jos joskus päätän syödä jotakin muuta kuin fetasalaattia, niin silloin sisältö vaihtelee paljon. Mukaan kun voi heittää mitä kaapista ikinä löytyy ja olen rohkea kokeilemaan uutta. Tärkeintä on, että sitä itse vihreää salaattia on tarpeeksi ja aivan varmasti syön kaiken pois. (ja joskus nuolen salaa lautasenkin puhtaaksi!)

IMG_6145

Kuinka moni muu rakastaa salaattia? Siis oikeasti rakastaa sitä ja täyttää sillä mielellään lautasensa muunkin syyn takia kuin terveellisyyden? Kuinka moni ei ole kuin mieheni ja moni muu tuntemani mies, jotka yleisimmin syövät salaattia vain siksi koska äiti on opettanut, että sitä pitää aina olla vähän lautasella?

Kysyn siksi, että meillä oli lounaalla tänään sellainen hauska hetki, jonka aikana tajusin parin vuoden seurustelun jälkeen, että aina voi näemmä oppia toisesta jotain uutta. Olin tehnyt Villelle ja mulle samanlaiset setit salaattia lautaselle ja oltiin jo ehditty molemmat nakertaa yli puolet lautasen sisällöstä. Ville söi vähän vaivautuneen näköisenä ja sanoi yhtäkkiä, että ”onpas iso lounassalaatti”. Olin vain vähän hölmistynyt ja kysyin, että onko vatsa jo täynnä? ”Ei kun tää on vaan normaalia isompi, en mä yleensä syö näin paljon lounaalla. Ja vielä kun on tää pinaattilettukin tähän päälle..”

Väliin havainnollistava kuva Villen annoksesta:

DSC01226

Lautasella oli siis kasa salaattisekoitusta, kananmunaa, veriappelsiinia ja päällä vähän rouhittua pähkinää. Lisukkeena oli iso pinaattilettu, joka oli jämiä perjantain lounaalta.

Ennen kuin kerron miksi tämä keskustelu oli mun mielestäni niin hauska, niin kerron vielä, että seurustelen siis 193 senttisen ja hitusen alle satakiloisen miehen kanssa, jonka lempiruokaa ovat pekoni, rasva ja kerma. Hehee, näin hän ainakin itse varmasti luettelisi, jos kysytään. No, Ville on urheilullinen mies, liikkuu paljon ja syö hurjia määriä ruokaa. Kotiruokaa pääosin, joskus tottakai jotain herkkujakin. Esimerkkinä voisi kertoa, että eilen illalla hän veti napaansa neljä hampparia ja kun kysyin, että onko ähky (itse söin kaksi ja vatsa oli aivan täynnä) niin kuulema oli juuri sopiva olo. Päälle hän nappasi vielä hedelmiä ja kyseli, että paistetaanko jälkkäriksi banaania. Tästä päästään siis tähän meidän ruokapöytäkeskusteluun ja salaattiin. Jos mies normaalisti pystyy kumota kahden kilon annoksen kermapastaa inahtamatta, niin voiko salaattiannos olla hänelle oikeasti liian iso?

En tiedä saatteko nyt tästä ajatuksesta oikein kiinni, mutta ainakin mua tämä on huvittanut pitkin päivää. Iso mies keinui penkillään niin vaivautuneen oloisena, että olihan sitä nyt hauska katsoa ja ihmetellä. Jos lautasella olisi ollut kilon pihvi, niin ainut kommentti olisi luultavasti ollut, että ”miksi tämä lounas loppui liian aikaisin kesken?” ;) 

En tiedä voisinko koskaan syödä salaattia liikaa. Salaatista saa kyllä ähkyn jos se on todella täynnä kaikkea muuta kuin itse salaattia, mutta harvoin käy näin. En lisäile salaattiin juuri muuta kuin öljyä ja riippuen siitä mitä siinä on lisukkeena, niin se on yleensä melko kevyttä. Ei tuo meidän tämän päivän salaatti kovin raskas ollut, eikä ollut se yksi pinaattilettukaan. Taisi vaan olla raskasta puputtaa niin monta haarukallista niitä salaatinlehtiä suuhun saakka, kun ne eivätkään maistuneet ihan samalta kun kermaperunat ja pekonikastike ;)

Siinä se mun salaattihirmu nyt on <3 

IMG_6186

Enkä sano, että tämä on vain miesten juttu, vaan tiedän monia naisiakin joille salaatti tuottaa vaikeuksia lautasella. Ei oikein vaan maistu, vihannekset ei oo suussa hyviä. Olen tainnut oppia jo nuorena syömään kaikkia eri viherjuttuja ja siksi ne maistuvat enemmän kuin hyvin. Monissa maissa lapset eivät saa ruoakseen kuin sipsejä ja vaaleaa vehnää, hyvä kun tunnistavat kurkkua nimeltä. Suomessa on sentään asiat vähän paremmin, koulussa onneksi edes oppii mitä lautaselle kuuluisi lihan lisäksi laittaa. No, tässä kohtaa voi ehkä olla sama ongelma meilläkin. Kun tuo mun lähes kaksimetrinen karjuni on elänyt pääosin isänsä kanssa kaksin, niin kas kummaa kun ei oo pahemmin tainnut salaatin lehtiä olla lautasella nuoruudessa.

Tämä oli nyt aivan uusi keskustelu meidän suhteessa, tosi hassua kun ei oo aiemmin tullut esille. Aiemmin oon kai vaan laittanut niin vähän salaattia lautaselle tai sitten siinä on ollut niin paljon öljyä, ettei se ole huomannut sen olevan salaattia. Hehehe. Herra on yrittänyt tänään selittää asiaa moneen kertaan, mutta nyt taisi käydä niin, että jatkossa lautasella on tuplamäärä vihanneksia. ;)

Tässä mun ilme, kun katselin pöydän toiselta puolelta Villeä syömässä salaattiaan:

DSC01241

Samaistuuko siellä joku Villen tuntemuksiin tai onko teillä ehkä kotona oma karju, joka ei syö salaattia vaikka sen voissa paistaisi? ;) 

ps. älkäähän luulko, että meillä sunnuntai kulkee pelkän salaatin voimin. Ehei. Tämä oli vain kevyt aloitus, jotta vatsassa on enemmän tilaa pannukakulle, joka pääsee uuniin illalla. Katsotaan tuleeko siitäkin sama ähky kuin Villellä tuli lounaalla ;) 

pps. Ville muistutti tekstin julkaisun jälkeen, että pekoni ei kuulema ole ruokaa, vaan se on mauste. Ymmärsi kuulema itekin tekstin pointin ja jopa nauroi. Taitaa muuten myös ensi kerralla syödä salaattinsa mukisematta.. ;)

11 kommenttia artikkeliin ”Sunnuntain liian iso salaattilounas

  1. Enni sanoo:

    Hei mulla olis pikku kysymys! Lukeeko Ville aina sun blogitekstit?

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Kyllä se joskus näitä lukee, mutta en usko, että aina kiinnostaa. Jos sanon, että kannattaa lukea (kuten nyt, kun mainitsin hänet) niin silloin tottakai lukee läpi. :)

      Tykkää

  2. Outi Karita sanoo:

    Voi Ville :D
    Aika hauskanen juttu. Meillä tykätään kummatkin salaateista, just perjantaina Riku tarjos mulle salaattilounaan Café Solossa, kun on kuulemma niin hyvät ja isot salaatit :D

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Toivottavasti Riku sentään söis koko salaatin loppuun,vaikka olikin iso, hiih :P

      Tykkää

      1. Outi Karita sanoo:

        Sun täytyy testata ja tarjota meille ens kerralla salaattia, syökö kokonaan vai meneköö herneiden heittelyksi, hih :D

        Tykkää

  3. memmi sanoo:

    Haha hauska Ville :D Täällä myös yksi aidosti ja oikeasti salaattia rakastava. Kyllä mun ruuat kotona tätänykyä on enemmänkin luokkaa salaattia tofulla/kananmunalla/jne. kuin että söisin ns. pääruokaa salaattia lisukkeena :D Musta on ihanaa, miten salaatti ja vihannekset on niin rouskuvia ja raikkaita. Etenkin porkkanaan ja tomaattiin mulla on rakkaussuhde! Porkkana usein täydentää mun aamu-, väli- ja iltapaloja, koska nam.

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Namnam, kuulostaa, että sulla on erittäin hyvä maku ;) Kasvikset <3

      Tykkää

  4. Kaisu sanoo:

    Hauskaa :D Nauratti koko tää juttu. Sain kiinni ajatuksesta, osasit kertoa tilanteesta hyvin. :D

    Mun mies ei syö mitään vihreää ja kerran kun itseasiassa syötiin pinaattilettuja, niin arvaa vaan murahteliko se, kun yritin vihjaista, että nyt on kyllä pupujen ruokaa mitä on miehen edessä. Ei oo sen jälkeen syöty pinaattilettuja, en tiedä mistä johtuu. Voi äijänköriläitä, varmaan geeneissä, että maistuu paremmin joku muu kuin vihannekset :D

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Kiva, mua vähän pelotti, että tuleeko tästä tekstistä nyt varmasti ymmärretyksi, että tämä oli myös huumorilla vahvasti kirjoitettu eikä kovin vakavaa :D Ilmeisesti moni nauroi!

      Kuulostaa aika tutulta varmaan monen mielestä tuo sun tarina, muistaakseni koulussa jo monet kundit ilmoitti, että ne ei mitään pupun ruokaa syö. Oon ihan ilonen, että kyllä Ville syö vihanneksia ja kasviksia, ei vaan liiaksi, jos niitä yrittää tuputtaa :D

      Tykkää

  5. Mona sanoo:

    Hahahah, pekoni=mauste :Dd Mahtava.

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Hehe, niinhän se taitaa noiden huippukokkien mielestä olla ;)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: