Tämä blogi on alkujaan lähtenyt liikkeelle ajatuksesta löytää paikka, jossa jauhaa omasta innosta liikuntaa, kehoa ja ravintoa kohtaan. Siitä on nyt noin neljä vuotta. Silloin ei vielä ympäriltä löytynyt ihmisiä joita olisi kiinnostanut terveellisen ruoan merkitys hyvinvoinnin kannalta ja liikuntakin oli monelle aika satunaista. Ei ollut lenkkikavereita, eikä kukaan tajunnut, kun höösäsin terveellisistä ruoista. Okei, välillä se munkin terveellisyys meni vähän överiksi, joten ehkä ihan hyvä, ettei jokaista ajatustani niin kuunneltukaan. Olin kai ajatusteni kanssa hieman aikaani edellä, minkäs sille voi. Vielä silloin maca-pussukoilleni naurettiin ja parsakaali oli pahaa pupun ruokaa. Kappas vaan, nykyään ne samat naureskelijat syövät ihan samoja rehuja kuin minäkin ja vielä kaikkea sitä ylistäen.

Tilanne onkin lähes neljässä vuodessa muuttunut ja yhtäkkiä kaveripiirissä ollaankin tosi intona tästä kaikesta. Liikunta on superjees, kehon tahdotaan voivan hyvin ja ravinnon laadulla on merkitystä. Osa kavereista on samoja vanhoja ihania tyyppejä, joiden kiinnostukset ovat vain vähän kohdistuneet uusin ja osa on uusia tuttuja, jotka on löytyneet viime vuosien aikana. Blogin kautta on löytynyt monta ihanaa uutta ystävää, varmaankin juuri syynä samat kiinnostuksen kohteet. Aika siisti harrastus, kun on mahdollistanut elämään niin huiseja tyyppejä. Ja aika makeeta, että myös ajan kanssa kaikki omat kiinnostuksen kohteet on alkaneet kiinnostaa ns. valtavirtaa. Jokaista tuntuu nykyään puhuttavan hyvinvointi. (Myös niitä, jotka eivät myönnä sitä ääneen! ;) )

Sitten siihen itse asiaan, jota kyllä jo vähän sivusinkin tuossa. Treenijutut ovat edelleen mulle tosi tärkeitä asioita, mutta tosissaan jos nyt sanon, niin ne eivät enää ole mulle se elämän suurin palo. Okei, olittekin ehkä jo lukeneet sen rivien välistä. En enää treenaa 24/7 ja puhu pelkästään siitä mitä seuraavaksi voisi treenata. Ei, homma on kääntynyt ihan päälaelleen. Treeni kulkee arjessa koko ajan mukana, mutta se tehdää kaiken muun ehdoilla. Jos on liian kiire ja pitää valita ehdinkö lenkille vai nähdä pitkästä aikaa ystävää, niin valitsen ystävän. Jos taas pitää valita menenkö lenkille vai syönkä palan suklaakakkua, niin valinta menee aika fifty-fifty. Hihii, varmaan riippuu viikosta se valinta. Jokatapauksessa, teen aina mitä milloinkin mieleni tekee ja mille on parhaiten aikaa. Onneksi olen luonteeltani hiukkasen duracel ja siksi sitä liikuntaa tulee tehtyä automaattisesti lähes päivittäin. Asiaa sen kummemmin pohtimatta saatan jo olla lenkillä. Luultavasti tänään vielä jossain vaiheessa olenkin. ;)

DSC01772

Välillä tulee fiilis, että tahdon tulla jakamaan jotain ajatuksia treenistä (kuten vaikka viimeksi jumppahaikailu herätti kirjoitusinnon) mutta näitä hetkiä tulee yhä harvemmin. Treenivinkkejä olen aika huono antamaan, koska teen niin sekoillen vähän kaikkea ja oma treenini perustuu aina fiilikseen. Treeni pohjautuu mulla aina tunteisiin. Eilinenkin treeni, joka oli kiertoharjoittelua kehonpainolla, oli samassa hetkessä suuniteltu. En miettinyt ennen salille lähtöä mitä teen, vasta lämmitellessä sain idean kokonaisuudesta. Pahapa on antaa muille vinkkejä, kun itsekin tekee kaiken vähän höseltäen ja tahtoo vaihtelua liian usein.

Niin ja onneksi on sadoittain blogeja joista voi oppia uusia kikkoja treeneihin. On niin paljon hyviä bloggaajia, joiden postauksista löytyy ideoita uuteen treeniin tai vaikka kokonaan uuteen lajiin. Minä voin jatkaa onnellisena jauhamista kaikesta ihan muusta ja ajoittain sitten taas innostua höläjämään treeneistäkin. Onhan se kiva välillä kertoa mitä treeniarkeen kuuluu.

Se mistä tahdon edelleen teille puhua ja mikä on tärkeää omankin hyvinvoinnin kannalta, on palo liikkumista kohtaan. Se tunne, miksi kannattaa lähteä ulos hikoamaan. Se kiitollinen olo, jonka treeni antaa, kun olet sykkinyt täysillä ja tehnyt juuri kaikkesi. Ja toisaalta, tahdon myös puhua arkiliikunnan hyötyjen puolesta, sillä kaikista tärkeintähän on pysyä liikkeessä jatkuvasti. Kävelyä, porrasaskelmia ja kotiaskareita vähän päälle. Peruskunto kaiken voittaa ja sillä pääsee kaikista pisimmälle kiireisimmäsäkin arjessa. Jos ei jaksa tuntia reipasta kävelyä puuskuttamatta, niin turhapa se on penkkienkoilla leuhkia. Mitäs sillä voimalla silloin tekee, jos muut voimat ei riitä edes kodin portaita nousemaan ylös? ;)

DSC01791

Toinen syy miksi en oikeasti enää ihan niin paljon kirjoita treeneistä, on oman ajatusmaailman muutos. Tahdon näyttää, että niin moni muukin asia voi tehdä onnelliseksi ja antaa voimia kuin vain treenaaminen. Toki, edelleen liikun paljon ja juoksuhousut on mun lempivarusteeni, mutta silti. Pitää osata löytää onni myös ihan muualta. Ajatuksenvoimasta useimmiten. Sieltä oman pään sisältä. Ravinnollakin on suuri merkitys. Ehkä yksi suurimmista.

Mitä tulee tämän hetken treeneihin, niin ne sujuvat todella hyvin. Oon ihan pähkinöinä siitä, että pitkästä aikaa on saanut treenailla salilla ja oonkin jo kolme päivää putkeen hikoillut tuolla alakerran pienessä huoneessa. Kerrankin on hotellissa ihan ok sali ja sopivasti tilaakin. Voisi siellä muutama neliö lisätilaakin olla, mutta en voi yhtään valittaa. Tykkään enemmän tehdä liikkuvuustreenejä ja siinä olisi kiva olla astumatta koko ajan toisen jaloille, mutta täytyy vähän oppia vuorottelemaan. :)

Tänään on taukopäivä treeneistä, lihakset kaipaavat vähän happea välillä. Pitkä kävely siis tiedossa palautteluun ja illalla toivottavasti (sormet ristiin!) venyttelyä. Jospa huomenna taas pääsisi salille, siitä pitää nämä viikot nauttia täysillä kun seuraavasta kerrasta ei taas ookaan tietoa. Ykköskriteeri hotellien valinnassa ei nimittäin ole sali. Enemmän merkkaa aamiaisen laatu ja se, että on wifi käytössä. Kaikki muu onkin sitten ekstraa ;)

DSC01786

2 kommenttia artikkeliin ”Miksi niin vähän treenijuttuja?

  1. Laura K. sanoo:

    Tosiaan, blogeja on nykyään niin paljon että jokaiselle on jossain jotain varmasti :)! Minä luen sinun blogiasi sinun persoonan takia ja vaikka kirjoittaisit mistä, niin lukisin. Teet lukijan iloiseksi ja se on mukavaa :). Positiivisuutta ei oo tässä maailmassa liikaa.

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Kiva kuulla Laura! Sama se on täälläkin blogeja lukiessa, tyyppiä sitä seuraa, ei niinkään välttämättä tiettyjä juttuja. Etsien voi joskus löytää kiinnostavia vinkkejä/neuvoja, mutta muutoin tulee enemmän seurattuja blogeja joissa on sitä henkilöä mukana :)

      Ihanaa viikkoa sinne!

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: