Ti amo!  No, oikeasti ei voi puhua ihan vielä  rakkaudesta tätä kaupunkia kohtaan, mutta italialaiseen tapaanhan tunteet voivat leimahtaa nopeasti ja se pitää myös näyttää ulospäin suurin elein. Rakkautta syntyy ensisilmäyksellä ja suudelmat vaihdetaan heti kun vain mahdollista. Vihaakaan ei pidä peittää, sehän on vain tunnetila, ei häpeä tai pahe. Meidän majoituksen omistava vanha pariskunta on selvästi ollut pienen ikuisuuden yhdessä, tappelevat kovaan ääneen, mutta myös rakastavat yhtä suurin sanoin. Ei ole väliä kuka on näkemässä tai kuulemassa, pusuja annetaan kun on sillä tuulella ja jos suututtaa, niin kirosanat lentävät. Nyrkkikin joskus heiluu.

Italiassa kaikki on aina vähän erilaista. Tällainen hiljainen suomalainen kalpenee näiden maestrojen rinnalla, eikä nurkassa kuiskuttelu oikein sovi tähän kulttuuriin. ;)

Italia on siis suuria eleitä ja päivät ovat täynnä tulta ja tulisuutta. Niin on tämä meidän reissukin, mutta mitä tulee rakkauteen, niin on aivan mahtavaa matkustaa itselleen tärkeän ihmisen kanssa ja kokea kaikki yhdessä. Tulisuutta näkyy lähinnä kaduilla, meidän yhteinen kieli kun on enemmänkin sitä hymyilyä ja hiljaista hihitellyä. Ihmetellään mitä ympärillä on ja nautitaan siitä, miten erilaisena tämäkin kulttuuri meille näkyy. Olen käynyt tässä maassa arviolta lähes 40 kertaa, joten maan tavat alkavat jo olla tuttuja. Pakko silti todeta, että kun on rakas matkassa mukana, on kaikki taas ihan uutta ja erilaista. On kai rennompi mieli, kun on mukana joku, jonka kanssa maailma näyttää muutenkin aina paremmalta. Kaikki tuntuu rakkaudenhöpösin silmin niin kauniilta. Sellaiselta vaaleanpunaisen hattaraiselta, hehe ;)DSC02727Mitähän kertoisin teille Firenzestä? No ainakin meidän on yllättänyt se, miten paljon täällä on jo näin huhtikuussa turisteja. Suurin osa tuntuu puhuvan italiaa, joten ehkäpä tähän aikaan on tapana reissata tänne muista kaupungeista. Lisäksi jenkkilästä tuntuu olevan paljon vierailijoita, samoin patonkimaasta, eli Ranskasta. En tiedä selviäisinkö täällä kesällä, jos turismin määrä tästä vielä kasvaa? Kuviakin on niin kauhean vähän mistään, kun aina tuntuu, että joku pällistelee suoraan mun nenän edessä ja astun vahingossa jonkun eteen. Paljon näytettävää olisi, mutta ehkäpä nekin kaikki pitää teidän tulla itse kokemaan. Näette sitten ihan omin silmin, miten paljon ihmisiä täällä on kaikkialla. Kaikki tiet eivät selvästikään vie Roomaan, vaan suurin osa taitaa kulkea juuri nyt Firenzeen ;)

Niin ja näette myös miten paljon ravintoloita täällä on! Useissa kohteissa tulee sellainen olo, että kaikki on suunnattu turisteille, eikä uskalla mennä sisään, kun ruoka on varmasti huonoa, mutta täällä sitä tunnetta ei tullut. Jokainen ruokailukokemus on ollut loistava ja onnistuttiin löytämään todellisia helmiä. Pastaa, pitsaa ja hyviä lihoja. Kerron muutamasta sellaisesta lisää myöhemmin.

Todella kaunis tämä kaupunki on, siitä ei voi kiistellä. Kävellessä näkyy kauniita vanhoja taloja ja ympärillä on sellainen suloisen rento tunnelma. Venetsian autotottomia katuja tuli ihan ihan vähän ikävä, kun välillä oli niin kovat ruuhkat ja tööttäilyä kuului joka paikassa, mutta muuten täällä on saanut kävellä pitkit ja poikin ihan rauhassa. Kaupunki on vähän rakenteeltaan sekava ja olin aivan sekaisin koko ajan meidän sijainnista, koskaan ei tiennyt mihin tuli käveltyä. Mun mukamas niin hyvä suuntavaisto on kadonnut ihan teille tietämättömille. Kaikkialla kun on sellaisia hassuja mutkikkaita teitä, kulkevat vähän vinoon ja väärään suuntaan.

DSC02740DSC02744Jos tulisin Firenzeen uudestaan, tulisin tänne ehdottomasti aikaisin keväästä tai sitten vasta myöhään syksyllä. Lokakuu voisi olla kaunis aika vierailla täällä, kun on vielä lämmin ja kaupunki elää ihan tavallista arkista elämäänsä ilman miljoonia turisteja. Tai no, mistäs sen tietää, ehkä tämä kaupunki on ympäri vuoden pelkkää turistia ja vilskettä. Kerron teille myöhemmin muutaman ajatuksen ruokapuolesta, mutta muutoin voisin vinkata, että kyllä tänne kannattaa tulla ihan vain katselemaan ympärilleen. Pari päivää menee nopeasti, kun kiertää kaupunkia ja istuu vähän väliä johonkin istumaan lasilliselle tai jäätelölle. Fiilistelee tunnelmaa. Tunnelma on nimittäin se mitä kannattaa tulla kokemaan, tunnelma ja italiainen rento elämäntyyli.

Meillä oli reissun suhteen hyvä tuuri, pari päivää paistoi kirkas aurinko ja lämpötila nousi yli 20 asteen. Hikoilin hitusen liikaa, mutta se taitaa olla vain positiivinen ongelma. Ensimmäiset rusketusrajatkin syntyivät auringosta, nassu sai lisää väriä. Näyttäisi siltä, että saadaan nauttia tulevat kuukaudet jo ihan kesäisistä tunnelmista, tulevia kohteita kurkkiessa on nimittäin lupailtu lähes jokaiselle päivälle yli 20 astetta. Suomalaiselle turistille sehän on jo täysi kesä, jippii! :)

Tätä kirjoittaessa istun Santa Margherita Liguressa, pienessä kylässä Italian rivieralla. Ulkona paistaa aurinko ja meidän on tarkoitus lähteä kävelylle tutkimaan paikkoja. Huomenna kerron teille meidän matkapäivästä tänne, on taas paljon kauniita (turisti)kuvia näytettävänä. Niistä lisää myöhemmin!

Pusuja Suomeen ja ihanaa sunnuntaita!

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: