”Elämä on niin raskasta” -totesi pieni tyttö äidilleen, kun hän joutui kävellä pitkää mäkeä ylös ja äiti pyysi pitämään vauhtia yllä. Siinä hetkessä se tyttö taisi olla aivan liian väsynyt ja kasvoiltakin näki, että nyt on voimat lopussa. Itse mietin siinä hetkessä, että niinhän se hei onkin. Lasten suusta sen totuuden kuulee, raskasta tämä elämä joskus ihan tosissaan on.

Tuo tyttö ei oikeastaan täysin liity siihen mitä tänään ajattelin kirjoittaa, kunhan sivuaa mun sanojani. Viime yö oli jälleen raskas, olin pitkiä tunteja yöllä hereillä ja siinä ehti taas pojan kanssa valvoessa miettiä asiaa jos toistakin. Vähän liiankin monia juttuja. Siitä se raskas olo kai usein syntyy, tekisi mieli nukkua (öisin usein nukutaan) ja kun toinen pitää hereillä, on pidettävä itsensä myös valveilla joillain keinoin. Ajatukset siinä sitten valvottaa. Osittain raskaatkin ajatukset, olokin kun on sellainen.

Moni mulle ihan läheisimmistä ihmisistä tietää, että olen aina hieman kyseenalaistanut täällä olemisen syitä. Täällä pallolla siis, meidän elämässä, arjessa. Nuorena en oikein löytänyt paikkaani, ajattelin enemmän kuin piti. Huolehdin liikaa, en vain itsestäni vaan myös muista. Koin, etten kuulunut mihinkään ja näin ympärilläni vain liikaa pahaa. Eikä se ole niin muuttunut miksikään, sama tyttö, eri kasvot. Huolehdin edelleen, tosin osaan myös kanavoida sitä huolta ja pitää tarpeeksi mietteet omassa elämässäni ja lähipiirissä. Sekin on jo tarpeeksi kuormittavaa. Pitää osata sulkea kai silmät oikeissa kohdin, katsoa toiseen suuntaan.

Uskoisin, että aika monikin meistä ajoittain miettii, että miksi täällä oikeastaan edes ollaan. Vai eikö teille koskaan tule sellaisia tuskastuneita ajatuksia, että miksi me edes eletään, kun ympärillä on välillä niin paljon pahaa? Ollaanko me täällä tappelemassa ja riitelemässä? Kisaamassa siitä kuka on paras ja sotimassa toisiamme vastaan? Kehuskelemassa? Kiusaamassa ja nälvimässä? Opiskelemassa vain tullaksemme rikkaiksi? Hakien menestystä ja kisaten siitä, kuka lopulta on maailman huipulla? Ollaanko me täällä sortamassa toista, unohtaen, että myös heikoimmasta pitäisi välittää?

Siinä nyt vain muutama ajatus, mitä pulpahti mieleen. En mä väitä, että mä aina mietin kaikkea tätä, silloin tällöin niitä pohtii. Joskus ennen nuo ajatukset oli mulle vieläkin tutumpia. Olin nuorempana paljon paljon synkempi sisältä ja epäilin usein ihan tosissani, että onko meillä oikeasti mitään oikeaa syytä elää täällä pallolla.

Tämä voi kuulostaa hölmöltä jonkun korvaan, mutta se hetki tuli vihdoin viime kuussa, kun ymmärsin miksi täällä ollaan. Kun sain lapseni syliin ja toin hänet kotiin, mä ymmärsin. Me ollaan täällä kasvattamassa, opettamassa ja rakastamassa. Me ollaan välittämässä toisistamme. Suuremmin en vielä osaa ajatustani avata, mutta mulla on vahvasti sellainen olo, että nyt tiedän ainakin sen, että olen täällä toista ihmistä varten. Olenhan sitä tottakai parisuhteessakin, mutta se ei ole sama asia. Lapsi muuttaa kaiken.

img_1066

En tiedä susta, mutta mulle nämä ajatukset on tuoneet entistä rennomman olon. Pystyn keskittyä yhä enemmän vain omaan itseeni ja omaan lähipiiriin, yrittäen unohtaa ne ikävät asiat joita muualla tapahtuu. Yritän olla välittämättä ihmisten kylmyydestä ja itsekkyydestä ja keskityn vain siihen hyvään, mitä lähellä on. Keskityn meihin.

Me ollaan täällä rakastamassa, siihen lopputulokseen olen päätynyt. Ainakin minä olen. <3

 

12 kommenttia artikkeliin ”Tiesin, että siksi olen täällä

  1. Kia sanoo:

    <3 suuria sanoja. Niin tosia.

    Tykkää

  2. Lissuu sanoo:

    Synkkiä ajatuksia kyllä..mutta teksti ja ajatus itsestään todella kaunista <3 Ihana kuulla kuinka ajattelet asioita lapsen syntymän jälkeen. Itselläni ei ole vielä lapsia mutta silti yritän ajatella että miltä se sitten tuntuu kun sellaine pieni ihme joskus syntyisi tähä maailmaan! Varmasti paljon asioita muuttuu, minä ja meidän parisuhde yms… mutta uskon että Rakkauden tunne voimistuu vielä voimakkaammaksi ! <3

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Niin se tekee, rakkaus muuttuu vahvemmaksi ja myös erilaiseksi. Suuremmaksi. <3

      Tykkää

  3. Kadri sanoo:

    Voihan miten ihana postaus taas! <3 Ihana kun olet ja just sellainen kun olet! <3 :)

    Tykkää

  4. Tiia sanoo:

    Ihana, ihana kirjoitus! ♥ Ja suuri ja upea oivallus. Lisäksi tuo viimeinen kuva, aivan älyttömän ihana! Rakkauden ja rauhan pystyy aistimaan kuvan välityksellä.

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Kiitos Tiia <3

      Tykkää

  5. Sanna sanoo:

    Ihana ja kaunis kirjoitus, tai varsinkin lopputulos. <3 Ja niin mielettömän söpö kuva! Oon itsekin miettinyt aina silloin tällöin, että miksi täällä ollaan. Mä en vaan oo oikeestaan miettinyt sitä tuollaisten pahojen asioiden/tapahtumien kautta, vaan oon lähinnä kyseenalaistanut elämän tarkoituksen ylipäätään miettimällä, että kuitenkin me kaikki kuollaan joskus, niin onko missään mitään järkeä. Eli tosi positiivisia nää munkin ajatukset olleet. :D Sitä on joskus tullut itsekin pohdittua, että onko järkeä, että ihmiset tekee hirveästi töitä sen eteen, että saisivat mahdollisimman paljon rahaa, kun ei sitä rahaa sinne hautaan kuitenkaan saa mukanaan. Ja voisihan lähestulkoon jokaista asiaa ja valintaa elämässä kyseenalaistaa samankaltaisilla perusteilla. Ihanaa ja positiivista syksyn jatkoa kuitenkin teille välillä synkistäkin pohdiskeluista huolimatta! :)

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Kuulostaa tutulta, kaikenlaista sitä on itsekin tullut ajateltua ja juuri nuo sunkin mietteet on ollut omassa päässä joskus. Enemmänhän näitä asioita on tullut mietittyä joskus kauan sitten, mutta kyllä kai sitä välillä niitä miettii vieläkin. Ja no, nyt ainakin tuli vahvasti sellainen olo, että eikai enää pitäisi miettiä <3 :)

      Sullekkin ihanaa syksyä, paljon valoa ja iloa päiviin <3

      Tykkää

  6. Mona sanoo:

    Mun äiti sanoi mulle joskus ihan samaa – ymmärsi elämän tarkoituksen siinä vaiheessa, kun minä (esikoinen) synnyin. Ihanasti sanottu, ja ilmeisesti ihan totta ♥

    Tykkää

    1. Marissa sanoo:

      Ilmeisesti se on <3

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: