Hauskaa vappua hei heti alkuun! Kalenteri kääntyi keittiön seinällä jälleen uudelle sivulle, johonkin hujahti taas useampi viikko. Varoitan jo alkuun että tästä taitaa tulla aika pitkä postaus, sillä ajatuksia on tämän kuun varrelta kertynyt pitkä lista. Monta kertaa on tehnyt mieli tulla tänne blogin puolelle kirjoittelemaan, mutta koska aika on rajallista, on täytynyt valita vähän muita juttuja niihin omiin hetkiin. Tänään on kuitenkin pitkä päivä aikaa tehdä vaikka ja mitä, joten nyt pieni hetki omaa aikaa täällä blogin parissa.

Tervetuloa lukemaan muutama sana meidän huhtikuun ihanasta arjesta.

IHANAT AAMUT

Aloitetaan aamuista, niistä hetkistä kun energiatasot ovat korkeimmillaan ja ikkunoista on paistanut lähes jokaisena päivänä sisään kirkas valo. Sellainen se huhtikuu kai usein on, kirkas ja vähän kuiva. Hiekka pöllyää aamulenkeillä ja hengitys on joskus vähän vaikeaa. Pöly maassa pistää yskimään. Meillä on syöty aamupuuroa lähes jokaisena aamuna, niin ruotsin laivalla kuin kotona oman pöydän ääressä. Kaurapuuroa tai neljän viljan puuroa, pari kertaa keitelty mannapuurot. Meillä nautitaan rutiineista, mutta toisaalta myös usein rikotaan niitä jos tulee sellainen fiilis. Ehkä tänään tehdään puuron tilalle paistetut kananmunat? Saas nähdä.

Aamut on meidän päivien ehkä parasta aikaa, ainakin jos kysytään minulta. On istuttu lasten kanssa lattialla ja nautittu aikaisista hetkistä ennen Villen töihin lähtöä. Meillä on se onnellinen tilanne, että kun lapset on aamuvirkkuja (noustaan 5-6 välillä) niin ei tule koskaan kiire lähteä mihinkään. Siinä ehtii yhdessä availla rauhassa silmiä ja vaan olla. Halailla yön ikävöinnin jälkeen ja sitten pukea päälle vaatteet päiväkotia ja työpäivää varten. Ville usein vie pojan hoitoon, vuorotellen haetaan hänet vähän päivästä riippuen.

Viikosta me ollaan aina kaksi päivää kotona lasten kanssa, vietetään kotipäiviä kolmestaan. Vakkaripäivinä toimii juuri nyt maanantai ja torstai, silloin ei ovesta lähdetä ulos ihan niin aikaisin. Tehdään sitä mitä mieli tekee, tai no usein taitaa tahtia vähän määrätä meidän taapero. Ulkoillaan tottakai paljon, mutta joskus jos hänen tekee mieli riehua tyynysotaa sisällä, niin sitten ollaan sisällä. Ei meillä kiirus ole mihinkään ja päivät on usein pitkiä. Ehtii tehdä monenlaista, kun herää aikaisin ja menee myöhään nukkumaan. ;)

VAKIONA AAMULENKIT

Huhtikuulle on mahtunut monet lenkit, yleensä vakiona aina aamupäivisin. Me ehdittiin nauttia tytön hyvistä unista useamman viikon verran, hän nimittäin oppi nukkumaan vihdoin vaunuissa (Jee!) pitkät unet. Joskus päästiin jopa lähelle kolmea tuntia, joskus jäi noin tuntiin. Siltikin ihan huima ero niihin vartin pieniin pyrähdyksiin joita on ollut ensimmäiset kuukaudet. Jokaisesta onnistuneesta unesta on tehnyt nyt mieli kiittää ja oonkin ollut todella kiitollinen.

No, sitä herkkua ei kestänyt kokonaista kuukautta, vaan viimeinen viikko onkin taas nukuttu pienissä pätkissä. Ehkä on tulossa hampaita, ehkä joku muu vaivaa mieltä. Ei näistä aina voi tietää, eihän meidän poikakaan toisaalta oppinut kuin vasta vuoden iässä nukkumaan enemmän kerrallaan. Ainakin ehdin napata valtavan määrän energiaa talteen, kun tyttö nukkui edes hetken aikaa tyytyväisenä vaunuissa. Rauhalliset vaunulenkit kun tuo valtavasti energiaa, se pieni hetki rauhaa tekee hyvää minulle ja samalla myös uinuvalle neidille. <3

Alkukuusta oli muuten vielä lunta maassa ja hengitys höyrysi ilmassa. Nopeasti päivisin ehti kuitenkin lämmetä ilma niin, ettei tiennyt mitä pukee päälle. Hikoilin monet lenkit liian lämpimissä vaatteissa ja nyt viimeisten viikkojen aikana on saanut kulkea ihan vaikka vaan teepaita päällä. Aika ihanaa. Huhtikuu on antanut meille todellakin parastaan!

YSTÄVIÄ YSTÄVIÄ YSTÄVIÄ

Lenkeillä lämmön lisäksi parasta tässä kuussa on ollut seura. Ystäviä on tepastellut vaunujen vierellä mukana lähes joka kerta, oon saanut juttuseuraa mun hieman höperöityvälle päälleni. Kun viettää paljon aikaa lasten kanssa, niin entistä enemmän kaipaa kaveria jonka kanssa vaihtaa ajatuksia. No, siitä ei ole tässä kuussa ollut pulaa! Laskeskelin kalenteria katsoen eilen, että ei ole ollut kuin kolme päivää tässä kuuussa, etten olisi nähnyt jotain mun ystävääni. Siis vau, kolme päivää kolmestakymmenestä. Miten se on edes mahdollista?

No, siten se on mahdollista kun monta ystävää asuaa parin kilsan sisällä ja osa heistä on myös lapsen tai lasten kanssa kotona. Monia muitakin ystäviä on tietty nähty, on ollut paljon aikaa kutsua kivoja tyyppejä kylään. Lisäksi oon saanut yhden mun ihanan ystävän jopa ihan yökylään parikin kertaa huhtikuussa, se on ollut ihan valtavan ihanaa. Mieti nyt sitä, että menet nukkumaan ystävän nukkuessa viereisessä huoneessa ja heräät juomaan yhdessä aamukahvit. Ihan parasta. <3

Niin, mietin muuten tätä postausta aloittaessani, että kenestä ystävästäni laitan tänne kuvan. Samaa pohdin usein, sillä pelkään että joku pahoittaa mielensä jos ei ole kuvissa mukana. Tekisikin mieli laittaa ihan jokaisesta tärkeästä ihmisestä kuva tähän postaukseen, mutta tästä jutusta tulisi silloin aivan liian pitkä. Sillä kuten juuri sanoin, oon ollut onnekas tässä kuussa ja nähnyt todella monia mun ystäviäni. <3

Tällä kertaa päätinkin olla laittamatta yhtään kuvaa, jokainen heistä kyllä varmasti tietää että ovat olleet tässä kuussa suurikin ilon aihe omassa arjessani. Piristäneet todella todella paljon meidän arkea. <3

MIHIN MATKA VAUVALLA

Meillä on tässä kuussa muuten ilolla saatu seurata yhden pienen neidin etenemistä pitkin lattiaa. Ensin alkoi kuun alussa taaksepäin peruuttaminen ja sen perään tuli kuvioon mukaan lankuttaminen. Kova hinku olisi päästä eteenpäin (kuten on ollut jo pitkään) ja ollaan jännityksellä odotettu, että koska hän oppii ryömimään myös eteenpäin. No, nyt näyttää kovasti siltä, että ryömiminen jää väliin sillä hän on löytänyt parin päivän aikana konttauksen. Pari kertaa on päästy pikkuisen jo eteenpäin, mutta sitten loppuu voimat. Sinnikkäästi silti jaksaa yrittää tunnista toiseen. Ehkä toukokuussa meillä jo kontataan vauhdilla?

Niin, tytöllä tuli huhtikuussa jo puoli vuotta täyteen 27. päivä. Tällä viikolla käydään ryhmäneuvolassa ja kuullaan miten hän on kasvanut. Kuten ylemmästä kuvasta näette, ainakin on maito ja puuro maistunut. ;)

KEHON PALAUTUMINEN RASKAUDESTA

Huhtikuu on ollut siitä ihana, että siihen on mahtunut niin paljon liikettä. Kilometrejä on kertynyt tuttuun tapaan paljon, niin myös hyvää liikettä kropalle synnytyksestä ja raskaudesta palautuen. Ajattelin erikseen kirjoitella teille äitiysfysioterapiasta, jossa oon nyt käynyt 1,5 kk ja tulokset on olleet todella hyviä. Niinkin hyviä, että pääsin huhtikuun vikana päivänä (eli siis eilen) juoksemaan ensimmäiset juoksuaskeleet sitten viime kevään. Ah, ehkä parhaita hetkiä tässä kuussa, väheksymättä yhtään muiden seuraa ja iloa mitä siitä on saanut. Juoksu on vaan itselleni jotain sellaista, mitä olen kaivannut arkeen suuresti ja eiliset askeleet tuntuivat niin nannalta mielelle.

Tästä se nyt sitten taas lähtee. Kuinkahan monta lenkkiä pääsen juoksemaan toukokuussa?

Kävelylenkkien ja tämän yhden juoksulenkin lisäksi ollaan mun naapurini kanssa käyty parit kerrat myös hyppimässä läheisissä portaissa, jotka Riina bongasi tästä aika läheltä. Ollaan sinne suhattu parina iltana ja haettu vähän pakaroille työtä kivuten rinnettä ylös. Ihan parasta liikuntaa hyvässä seurassa ja samalla upea tunne, kun jalat ovat seuraavana päivänä lihaksista kipeät. Auts!

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MIELI

Huhtikuussa on grillattu paljon, pöytä on katettu meille ja ystäville monet kerrat. Kun lämpötila on huidellut yli 15 asteen vaikka kuinka pitkään, on meillä grilli ollut tottakai kuumana. Ei siinä, kyllähän me on pakkasillakin grillattu, mutta silloin on syöty aina sisällä. Pääsiäisenä saatiin paljon ihania vieraita ja saatiin syödä ekat kerrat ulkona. Sen jälkeen oonkin istuskellut terassilla lounaalla useat kerrat ja tänäänkin olisi tarkoitus taas istahtaa porukalla pihalle pihviä mutustelemaan. Kesä on siis jo virallisesta alkanut ainakin täällä meidän kulmilla. Vai eikös grillaus shortsikeleissä ole merkki siitä? ;)

Tässä kuussa on muuten ollut tosi ihanaa se, että ollaan syöty hirmu monipuolisesti. Paljon erilaisia kasvisruokia, enemmän kalaa kuin normaalisti ja paljon kaikenlaista muutakin herkkua on nähty lautasia värittämässä. On tullut tosi hyvä mieli, kun oon jälkikäteen katsonut meidän viikon ruokalistoja läpi. Sillä kyllä – hyvä ruoka, parempi mieli! :)

REISSU RUOTSIIN

Tälle vuodelle meillä on ollut suunnitteilla kolme reissua, niistä on nyt takana kaksi. Maaliskuussa oltiin Espanjassa se pari viikoa ja nyt huhtikuun lopussa käytiin Ruotsissa. Seilattiin merellä ja naureskeltiin sitä miten on ristelyiden meno muuttunut parissa vuodessa. Istuttiin leikkihuoneessa lähes koko risteily, käytiin buffassa ihmettelemässä miten suolaista voi ruoka olla ja ruotsissa kierrettiin läpi vanhan kaupungin kadut. Löydettiin muuten upein leikkipuisto mitä ollaan koskaan nähty, siitä oli iloisia muutkin kuin lapset.

Tosi kiva reissu, ehkä taas ensi keväänä sitten uudestaan? :)

HUHTIKUUN VALOISAT ILLAT

Monet sitä aina kysyvät, että mitkä asiat elämässä on meille vaikeita. No, illathan ne yleensä. Tai siis ainakin itselleni. Kun aamulla ponkaisee 5-6 välissä ylös valvotun yön jälkeen, on illalla jo usein aivan poikki. Joskus käy onni ja saan nukuttua päiväunet, silloin jaksan aina paremmin. Aina ei kuitenkaan ole tuuri potkaisemassa pyllylle ja yritän sinnitellä sinne myöhäiseen iltaan saakka pirteänä. Yritä siinä sitten illalla vielä kirmata ympäri kotia ja pihaa vilkkaan taaperon kanssa, joka ei hänkään mene juuri koskaan ennen yhdeksää nukkumaan…

Huhtikuussa energiaa on onneksi riittänyt jotenkin normaalia enemmän. Liekö sitten valolla on ollut osuutta asiaan, ainakin ollaan nautittu valoisista illoista kovasti. Ulkona ollaan usein sinne ilta 7-8 saakka, on nimittäin ollut niin upeita kirkkaita ilmoja ja elämä on just nyt niin ihanaa täällä meren äärellä. Ollaan käyty onkimassa rannassa ja ihmetelty kaloja vedessä. Onkivapana on toiminut kaisla ja kalat on nähnyt meidän poika. Kuulema ovat olleet tosi isoja. ;)

Kotiin on palattu usein saunomaan, sitten on syöty iltapuurot, leikitty vikat leikit ja rauhoituttu sohvalle esimerkiksi Muumia tai Pipsa Possua katsoen. Joskus päästään kaikki yhdeksältä sänkyyn, joskus menee kymmeneen.

ELÄMÄ TÄLLÄ HETKELLÄ

Pakko sanoa, että juuri nyt elämä näyttää kyllä niitä parhaita puoliaan. Lasten kanssa arki on monipuolista ja mukavan aktiivista. Kaikinpuolin olo on valoisa, kuten on sää ollut ulkonakin. Oon myös ollut nyt todella iloinen oman kehoni hyvästä palautumisesta raskauden jäljiltä ja tuntuu että voimat paranevat jatkuvasti ja jaksan hyvin touhuta lasten kanssa. Vielä kun unia saataisiin paremmaksi, niin eipä voisi valittaa juuri mistään. Elämä just nyt on oikein ihanaa. Makoisaksi voisi sanoa.

Eiköhän tämä huhtikuun ylistysvirsi ollut tässä tällä kertaa, taidan suunnata aamupalalle alas ja syödä annoksen puuroa. Veikkaan, että Ville siellä jo paistelee itselleen kananmunia tai tekee jotain muuta spesiaalimpaa vapun kunniaksi, mutta itselleni parhaalta maistuu se tuttu ja turvallinen kaurapuuro. Se menee parhaiten alas tällä hetkellä ja tekee muutenkin niin hyvän olon.

Ihanaa toukokuuta ja aurinkoa teidänkin mieleenne!

Marissa

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: