Suuret kiitokset kaikista viesteistä joita olen saanut edelliseen tekstiini synnytyksestä. Todella suuri asia itselleni se, että niin moni on lukenut kirjoitukseni ja kokee tärkeäksi käyttää omaa aikaansa siihen, että kirjoittaa minulle viestin. Jokaisen meidän aika on arvokasta, joten kiitos kun käytit hetken omastasi keskusteluun kanssani tai blogini parissa. <3

Nyt kuitenkin tälle aikaiselle aamulle haluaisin teille kirjoitella menneestä kesästä ja jakaa muutaman kauniin kuvan. Meillä alkaa sunnuntaina kesän ensimmäinen loma yhdessä, kun me karataan lentäen Italiaan. Kun sieltä palataan parin viikon rannoilla rapuilun ja viinitilojen kiertelyn jälkeen, niin kalenterin mukaan on jo syksy. Lämpötila varmasti on vielä mukava, kuten aina syyskuussa, mutta syksy se taitaa silti olla. Lehdet putoavat puusta, illat ovat pimeitä ja ajoittain sataa vettä.

Omasta mielestäni syksy saa jo tullakkin. Kesä on ollut taas pitkä, valoa ja aurinkoa on riittänyt niin paljon täällä etelässä, että luulisi jokaisen olevan tyyyväinen. Meillä on ainakin hikoiltu koko Espoon edestä, nautittu kuumista päivistä ja istuttu tuulettimen läheisyydessä tai ulkona rannassa pienestä tuulenvireestä nauttien. Onneksi tänä kesänä ei vietetty montaa viikkoa superhelteissä, ne olisivat olleet meidän aktiivisessa arjessa ihan liikaa. Tämä 20+ on ollut oikein hyvä, on riittänyt lämpöä ja on jaksanut puuhastella samalla ahkerasti. Ollaan tehty vaikka ja mitä.

Tässä pieni kuvatulva muistoksi tästä kesästä. Lopuksi myös muutama sana sen ihanista tapahtumista.

Kesä hei, kiitos. Oot ollut just niin täydellinen kuin voit vain olla, oot antanut valoa meidän aikaisiin aamuihin. Me ollaan kierretty lasten kanssa monet puistot, nähty ystäviä, grillattu, riehuttu, hikoiltu, leikitty ja vaan nautittu. Oon päässyt taas juoksun makuun ja parit lenkit ollaan päästy tekemään myös Villen kanssa kahdestaan. Oon treenannut tänä kesänä vähemmän kuin varmaan koskaan ennen, mutta kävellyt senkin edestä. Mittari näyttää kädessä iltaisin lähes aina yli 20 000, kyllä tietää liikkuneensa.

Villellä ei ollut lomaa kesällä tänä vuonna, joten ollaan oltu paljon lasten kanssa kolmestaan. Meillä on kai ollut liiaan hauskaa, koska päiväunia ei juuri ole kumpikaan lapsista yhteisinä päivinä nukkunut, joten ollaan liikuttu paljon ja etsitty tekemistä pihoilta ja puistoista. Rannalla me niinkään olla viihdytty, sillä isompi lapsista ei ole vedestä yhtään kiinnostunut ja rallia juostaan edes takaisin kaikkialla missä ollaan. Ollaankin kierretty paljon puistoja, sillä me tiedetään että synkkinä talvi-iltoina se ei taas olekaan yhtään niin kivaa kuin juuri nyt. Joskus ollaan menty jo aamulla seiskalta ulos, palattu kunnolla sisään vasta illalla kahdeksalta. Aika ihanaa. Pitkät valoisat kesän illat. <3

No, ei kesä nyt pelkkää mansikkaa ja iloista naurua ole ollut. Oon ollut myös ajoittain todella väsynyt, en ole saanut nukkua kuukausiin kunnolla. Se on joskus kiukuttanut, joskus vähän vetänyt mieltä mustaksi. Kesän päätteeksi me kuitenkin pidettiin vähän uutta unikoulua ja nyt meillä on elokuussa sellainen tilanne, että ollaan nukuttu jo pari kertaa lähes täydet yöt. Aika ihanaa. Pää ei tunnu vaan vielä ihan ymmärtävän sitä juttua, että yöllä tosiaan nukutaan ja siitä pitäisi tulla hyvä olo. Olen aivan kuin horroksessa aamuisin, kroppa pistää vastaan. Sen mielestä on kai vähän höhlää yhtäkkiä nukkua 7 tuntia yöstä, kun on tottunut siitä puoleen. Ei ymmärrä, että nyt pitäisi vaan nauttia!

Kesä täällä meren äärellä on ollut ihana, kiitos siitä. Olen onnellinen meidän kahdesta pienestä lapsesta ja siitä, että meillä on Villen kanssa niin vahva tiimi. Meidän lapsista on kysytty kesällä usein, että ovatko he aina näin iloisia ja hyväntuulisia. Siitä tulee hyvä olo ja vastaan aina, että ”Kyllä he ovat, jos saavat liikkua vapaasti ja tehdä paljon”. Kotona neljän seinän sisällä eivät niinkään, joten siksi me mennään ja tehdään niin paljon. Iloitaan, nauretaan, juostaan ja mennään minkä keretään. Jokainen meistä tuntuu nauttivan liikkeestä.

Tämä kesä on meidän 9 kk tyttömme ensimmäinen, hän on kokenut monia asioita ensimmäistä kertaa. Oppinut kiipeämään, konttaamaan, kävelemään kunnolla tukea vasten, nukkumaan paremmin, leikkimään veljen kanssa, maistellut tuoreita mansikoita, kastanut varpaat mereen, viettänyt aikaa ihanan hoitajansa kanssa ja ties mitä. Jatkuvasti saa huomata uusia taitoja ja kasvua. Pitkän kesän aikana on tapahtunut paljon kehitystä ja suuri muutos. Vauva on jo melkeinpä taapero. Ymmärtävä, fiksu pieni tyttö. <3

Tulevia kesiä odotan ilolla ja toivon, ettei tämä ajankulu mene vuosi vuodelta nopeammaksi. Tuntuu nimittäin, että joku olisi ryövännyt minuutit meidän viimeiseltä kesältä ja koko viimeiseltä vuodelta. Toivotaan siis, ettei seuraava kesä tule ihan heti ja voidaan rauhassa nauttia tulevista kuukausista syksyä, talvea ja kevättä. <3

Kesästä kiitollisin mielin (Italian kautta) kohti raikasta syksyä,

Marissa

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: