Aurinko paistaa ikkunasta sisään, mä kuulen jotain etäistä puhetta oven takaa. Luultavasti keittiössä hääritään, mä arvelen. Avaan silmiäni ja mietin, että missähän vaiheessa ne pojat on. Kurkkaan kelloa, joka näyttäis olevan jo vaikka kuinka paljon. Melkein seittemän. Samalla keittiössä pamahtaa jotain lattiaan ja heti perään alkaa kuulua laulua. Allu kiipeilee selvästi johonkin, Ville tekee aamiaista. …

Lue lisää

En mä unohda sitä kuin ihan hetkeksi ehkä. Äitinä oloa, vastuunkantoa, pientä poikaani. Kun mä astun ovesta ulos, se kaikki on mun mukana. Kun mä istun tyttöjen kanssa viettämässä iltaa, on sun läsnäolosi mun katseesta nähtävissä, se on ne sanomattomat sanat rivien välissä. Se on mun olemus. Mutta en mä sanoisi, että sitä kaikkea vielä tiedostaa …

Lue lisää

Jos sulta kysyttäisiin, että ootko sä rohkea, mitä sanoisit? Miettisitkö, että millä asteikolla sä nyt oikein tarkoitat? Koska niinhän meitä on aina mitattu jo pienestä saakka. Me ollaan jo koulussa laitettu itsemme tiettyyn boksiin ja pohdittu asiaa yhdessä muiden kanssa erilaisin mittarein. Vastattu kysymyksiin, joissa meitä arvioidaan ja opittu, että tarkkaan valitulla vastauksella saa jonkin lopputuloksen. Ai, mä …

Lue lisää