Ne sanoo, että se pitää sanoa ääneen. Pitää osata unelmoida paremmasta ja myös kertoa se muillekin. Jotta siitä joskus myöhemmin tulisi mahdollista, jotta sä tekisit kaikkesi sen eteen että se onnistuisi. En yleensäkään unelmoi kovin suurista asioista, ihan tavallinen arki on parasta eikä se sen kummemmin kuorrutuksia kaipaa. Muutamista asioista kuitenkin unelmoin tulevaisuuteen. Toivoisin esimerkiksi …
Aamun aikaan, nyt juuri joulun pimeinä tunteina ennen kuin juuri mikään valo iskee ikkunasta sisään. Pimeys, kynttilät ja odotus. Lumesta, ehkä vähän keväästä, kaikesta muustakin. Siltikin, ei mulla ole tästä mihinkään kiire. Tunnelma syntyy siihen hetkeen, jossa sitä kuluttaa. Keskittyy, antaa joskus tiettyjen asioiden vain olla. Onhan meillä kynttilän valo, on mielestä nousevat uuden aamun …
Hiljaisuutta, mä pyydän. Ihan hetki vain. Tahdon pysähtyä ja vain kuunnella. Hengityksen ääntä, sateen ropinaa ikkunaan. Lehden rapinaa. Mun sormien kiellettyä oleilua suussa, jonkun mielestä ärsyttävää maiskutusta, kun puren kynsinauhaa. Tahdon kuunnella lintujen laulua puussa, tuulta joka aukoo ikkunaa edestakaisin. Kodin hurinaa mun ympärillä, mun omaa hengitystäni. Auringon ilmestymistä varjojen takaa. Kyllä, tiesitkö että siitäkin …
