Istun sohvalla risti-istunnassa, kun kirjoitan näitä sanoja ja maistelen päivän toista kuppia kahvia. Käsivarteni nojaa hieman vatsaani ja tunnen kuinka sen pinnasta nousee jotain esiin, luultavasti jalka tai kyynärpää. Pienet ja samalla voimakkaat liikkeet mun kasvavan kumpuni alla, niistä saan jatkuvasti nauttia. Herään niihin yöllä, näen ne maatessani sohvalla ja tunnen ne kävellessäni ulkona. Joku …

Lue lisää

Vihdoin tein sen! Kaksi ja puoli kuukautta pikkuisen syntymästä ja vihdoin onnistuin järjestämään itselleni viikon niin, että kalenteri on lähes tyhjä. Oon aina onnistunut vahingossa ja samaan aikaan tottakai ihan tarkoituksella, järjestämään itselleni liikaakin menoja ja tapaamisia. On ihanaa, että on paljon kaikenlaista, mutta joskus olisi hyvä antaa itselleen vähän enemmän aikaa vain olla. Juoda kahvia …

Lue lisää

Onko se ihan väärin, jos jo tässä vaiheessa myöntää, että on todella ikävä työelämää? Olenko mä huono äiti, jos sanon kaipaavani päiviäni järkkäilemässä tapahtumia ja sitä, että voin kirjoittaa monta tuntia putkeen ilman häiriötä? Entä olenko mä huono äiti, jos sanon, että en ole ehkä se kaikista äidillisin ihminen, enkä välttämättä voisi kuvitella puhuvani vain …

Lue lisää